Porkkala Marin

Tuulet näyttivät siltä, että Suomeen ylitys olisi tehtävä jo viimeisen lomaviikon torstaina. Silloinkin vielä odotimme iltaa, ennen kuin irrotimme köydet ja lähdimme matkaan. Ajoimme ensin septin tyhjennykseen ja tankkaamaan polttoainetta. Sitten soitto satamaviranomaisille, että lähdössä oltais.

Merellä tuuli oli kivan tyyni, eikä mainingistakaan ollut harmia. Ajelimme hiljaisina auringon laskiessa kohti koti Suomea. Tässä kohtaa mieli on aina vähän haikea. Loma alkaisi olla oikeasti ehtoo puolella.

 Vaikka loman loppuminen toi haikean mielen, oli silti ihana nähdä tuttu Rönsskärin majakka. Se tarkoitti sitä, että kotisaaristossa oltiin. Tässä kohtaa oma saariston arvostus jotenkin aina nousee, kun on ollut neljä viikkoa ilman saaristoa. Maisemat meillä vaan ovat niin kauniit!

Koska lomaa oli jäljellä vielä muutama päivä, jäimme viettämään niitä Porkkala Mariniin. Kotiin mennään vasta sitten kun loma oikeasti loppuu =D.

Porkkala Marin on mukava satama, josta saa kaikki tarvittavat palvelu. Vettä ja sähköä on laiturilla. Sauna kuuluu satama maksuun. Yleisten vuorojen lisäksi on mahdollista varata perhesauna erillistä korvausta vastaan. Satamassa on polttoaineen tankkausmahdollisuus ja kauppa.

Satamassa oleva ravintola Bryggan tarjosi erittäin hyvää ruokaa. Erikoismaininnan saavat pizzat, jotka veivät kielen mennessään. Kun ei osannut päättää minkä pizzan ottaisi, otimme Kipparini kanssa erilaiset ja saimme molemmat puolet kahdesta eri pizzasta. En pysty sanomaan, kumpi oli parempi, molemmat maistuivat taivaalliiselta! Myös palvelu tässä paikassa oli todella ystävällistä.

Porkkala Marinista oli aika viimein siirtyä kotisatamaan. Kesän 2019 loma oli jälleen kerran ihana. Näimme 10 uutta satamaa ja Kipparini ajelutti meitä 378,7 merimailin verran merellä. Tapasimme vanhoja hyvä ystäviä ja saimme monia uusia ystäviä lisää. Uusien satamien lisäksi näimme upeaa Viron luontoa ja tutustumisen arvoisia kohteita.

Juttelin Tallinnan satamassa erään suomalaisen veneilijän kanssa. Hän totesi, että ei ole uskaltanut lähteä Virossa Tallinnaa pidemmälle, kun ei ole löytänyt Viron satamaoppaita. Yllä olevassa kuvassa on opasläjä, mitä me käytimme reissumme aikana. Merikorttien lisäksi meillä oli käytössä kaikkiaan kolme eri satamaopasta. Jokaisesta paikasta keräsimme lisäksi muuta paikallista infoa. Satamaoppaita on saatavana jälleenmyyjillä ja mm. venemessuilla keväällä on oivallinen hetki täydentää tietovarastoja.

Tästä se lähtee seuraavan kauden suunnittelu pikku hiljaa käyntiin. Toivottavasti tuleva talvi menee ohi yhtä nopeasti kuin tämä kesä. Vielä on muutama viikonloppu tätä veneilykautta jäljellä, kunnes vene nousee ansaitulle talvilevolle.