maanantai 28. syyskuuta 2020

Paluu Tallinnaan - Viro

Jälleen oltiin siinä pisteessä, että loma läheni loppuaan. Lähdimme Varplasta aikaisin aamulla kohti Tallinnaa. Pysähdyimme tankkaamaan veneen Kuivastussa, josta jatkoimme tankkauksen jälkeen eteenpäin.


Matkalla ohitimme tutun Viirelaiu tuletornin.



Myös Pakri tuletornin ohi on tullut ajeltua jo monta kertaa. Joka kerta siitä pitää ottaa kuitenkin kuvia, mennen tullen =D.




Reilun 102 merimailin jälkeen saavuimme Tallinnaan. Vietimme siellä viimeiset lomapäivämme. Kerrankin tuulet suosivat, eikä Suomen puolelle tarvinnut mennä liian aikaisin. Kävimme testaamassa Tallinnan Skywheel maailmanpyörän.




Maisemat olivat hienot Skywheelistä. Sieltä näki myös merelle tosi hyvin. Ennen tai jälkeen kyytiin menemisen oli mahdollisuus istahtaa kahvilassa.




Skywheel sijaitsee T1 kauppakeskuksen katolla. Kauppakeskus sijaitsee Ülemiste kauppakeskuksen vieressä.




Kaikki mukava loppuu aina aikanaan, niin myös tämä loma. Oli aika tankata vene viimeisen kerran Viron puolella ja suunnata kohti koti Suomea. Tässä kohtaa on aina vähän haikeutta ilmassa. Silti olen kiitollinen. Vaikka sainkin vain kolme viikkoa lomaa, olivat ne (tuulista huolimatta) hyvät viikot. Tapasimme vanhoja hyviä ystäviä ja sen lisäksi tutustuimme uusiin ihananiin ihmisiin.


Matkalla kotisatamaan näimme aavelaivan =D.


Lisäksi näimme tämän surullisen näy. Kuollut hylje ajelehti merellä. Katsoimme jo kaukaa, että mikä siellä kelluu. Merellä pitää käydä katsomassa, jos sattuisi olemaan joku, joka tarvitsee apua. Tämän hylkeen kohdalla avuntarve oli jo ohi.


Mereltä tullaan Rönnskärin majakan kohdalta saaristoon. Silloin tulee se tunne, että nyt ollaan "kotona". Se on jännä tunne, sillä samalla aikaa olo on haikea ja kiitollinen. Haikea siitä, että loma on ohi ja kiitollinen, että voi palata kotiin.


Niin oli loma ohi ja edessä veneen siivoaminen ja pyykin pesu. Loma oli ollut ihana ja tästä alkaa seuraavan kauden loma suunnittelu. Onneksi näin syksyllä on saatu veneillä vielä koti Suomessa ennen kuin tulee se aika, että vene nostetaan ansaitulle talvilevolle.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Varbla Puhkeküla sadam - Viro

Lomallemme osui myös toinen uusi satama, nimittäin Varbla Puhkekülaan oli tänäkesänä avattu satama. Päätimme käydä katsomassa paikan, joten lähdimme Lõunarannan satamasta seuraavaksi kohti Varblaa. Matka ei ollut pitkä, vain reilut 15 merimailia.




 Varplan satamaan ajettiin ruopattua väylää pitkin jonkin matkaa.


Varplan satamassa oli sekä poiju- että aisapaikkoja. Satama oli avautunut tänä kesänä, joten paikat hohtivat uutuutta. Laiturilla oli tarjolla sähköä ja vettä. Edellisenä päivänä oli ollut sataman avajaiset. Jopa Viron presidentti oli ollut paikalla. Ne juhlat jäivät meiltä väliin. Sen sijaan sataman ravintola oli auki ensimmäistä päivää, kun saavuimme satamaan. Pääsimme nauttimaan ensimmäisten joukossa ravintolan antimista.


 Satamassa oli hyvä paikka tankata polttoainetta veneeseen.




Satamassa oli hyvin tilaa, sillä meidän lisäksi oli vain yksi vierasvene paikalla paikallisten veneiden lisäksi.


Satamamaksu maksetaan vieressä sijaitsevaan Ranna Motelliin. Sieltä sai myös vuokrattua saunaa ja käydä tarvittaessa suihkussa. Se mitä jäin kaipaamaan satamassa oli wc. Ravintolan wc oli käytössä ravintolan aukiolo aikana, mutta entä jos yöllä menisi pakki sekaisin? Myös suihku- ja saunatilat olisivat voineet olla rannassa. Toki motelliin ei ollut pitkä matka, mutta yleensä satamissa on nämä tilat olemassa.






Motelli oli viehättävä paikka täynnä ihania yksityiskohtia! Tällaisen majakkalampun voisin minäkin haluta =D










Palataan takaisin satamaan. Ravintola Grootin edustalla oli lapsille keinut ja liukumäet. Ravintolan edustalla oli iso terassi, jossa oli mukava istahtaa ja nauttia hyvää ruokaa. 






Ruoka oli todella hyvää ja kauniisti aseteltu. Ruokalista vaihtui vielä päivittäin, sillä ravintola oli niin uusi, että varsinainen ruokalista oli vielä suunnittelun alla. 










Varplan satama on ehdottomasti käymisen arvoinen. Hellepäivien varalle, vieressä sijaitsee hyvä ja matala hiekkaranta. Ruopattua väylää pääsi rantaa pitkin kävelemään katsomaan merelle horisonttia.

tiistai 22. syyskuuta 2020

Ajelulla Saarenmaalla - Viro

Varasimme yhdeksi päiväksi Lõunarannasta auton käyttöömme. Halusimme käydä katselemassa mm. Saarenmaan seppien töitä. Oli mukava ajella välillä autolla ja ihailla saaren maisemia. Sepän töiden lisäksi määränpäänä meillä oli käydä tutustumassa Virolaiseen pienpanimoon, Pihtla olueen. 



Kuten Suomessa, myös Virossa on hyvä pienpanimo olut kulttuuri. Pienpanimoista löytyy välillä todella mukavia maisteluoluita.


Meillä kävi hyvä tuuri, sillä paikalle oli tulossa ryhmä maistelemaan oluita. Saimme hietä ennen ihan oman esittelyn maisteluineen.


Paikka oli kivasti sisustettu, mieleen tuli sellainen perinteinen olutpubi.






Laatikkoon sai kerätä oman mieltymyksen mukaan erimakuisia oluita. Näitä on mukava maistella kotona ja muistella lomaa.




Olutmaistelun jälkeen kävimme syömässä välipalaa paikallisessa pikkuisessa ravintolassa Nögesissä.




Poikkesimme Koguvan satamassa juomassa jälkiruoka kahvit. Tässä satamassa emme ole vielä kertaakaan käyneet omalla veneellä. Ehkä pitäisi joku kerta.




Ennen auton palauttamista kävimme vielä Muhun keskustassa kaupassa. Kun kerta oli autilla liikkeellä, oli hyvä tuoda vähän enemmän kaikkea sellaista tavaraa veneelle, joka säilyy hyvin. Kävimme edellisellä kerralla syömässä Muhuritossa. Nyt sen viereen oli tullut Muhupitsaahi. Mukava värikäs trendi oli jatkunut. Näiden herkkujen maistelu jäi seuraavaan kertaan.

maanantai 21. syyskuuta 2020

Lõunaranna sadama - Viro

Ne tuule, ne tuulet. Oli taas ennustettu että tuulee useamman päivä, joten halusimme mennä pitämään tuulia Lõunarannan satamaan. Käymme täällä joka kerta kun olemme Virossa lännen puolella lomalla. Matkaa Kõigusten satamasta Lõunarantaan kertyi kaikkiaan 23 merimailia. Satama on meille kuin kotiin tulisi. Pääsimme vaihtamaan taas kuulumisia kahden vuoden jälkeen ystävämme Olafin kanssa. Hän on paikan satamakapteeni. Oikein odotin, että pääsen Lõunarantaan!






Lõunarannan satama sijaitsee Muhun saarella ja tänne voi tulla myös autolla tai vaikkapa polkupyörällä. Satamassa on nimittäin vuorattavana mökkejä. Odotin tänne pääsemistä myös siksi, että täältä löytyy Viron paras sauna <3! Puulämmitteinen ja tuoksuva saunavihta, niin parhautta.




Vettä ja sähköä on tarjolla suojaisassa satamassa. Sataman baarista saa juomien lisäksi hyvää ruokaa ja erittäin ystävällistä palvelua. Me niin tykätään olla täällä.






 Aallonmurtajalla kasvaa paljon merikaalia, jota mm. Sikke Sumari käy keräämässä. Hänen ruokakirjassaan Naminamaste löytyy ohje, kuinka merikaalia voi valmistaa ruoaksi. Hänen paikka, Nami namaste sijaitsee satamasta vain parin sadan metrin päässä. Olemme käyneet sillä jo kaksi kertaa syömässä. Paikka ruokailuun Namasteessa tulee aina varata etukäteen.


Ystävämme Olaf tuli kiireiden keskeltä yhtenä iltana meille "kylään" ja toi tullessaan valkoviiniä ja pientä purtavaa. Voi että oli mukava istua yhdessä ja vaihtaa kuulumisia.





Onneksi on tällainen paikka olemassa. Satama on meille aina ihan ykköskohde. Tänne tulemme Viron lomilla vielä monta kertaa uudelleen. Kiitos Olaf jälleen mukavista päivistä satamassasi.