tiistai 12. elokuuta 2014

Sisällä linnassa

Käydään vielä sisällä piispanlinnassa. Linnan sisälle on pieni pääsymaksy. Emme käyneet sisällä kaksi vuotta sitten kun olimme Haapsalussa, joten nyt oli jotain uutta nähtävää luvassa. Linnan sisältä löytyi monenlaista mielenkiintoista katsottavaa.


 Tämä veijari vartioi erästä ovea =D.



 
Pienessä linnoituksessa toimii museo. Ensimmäisen kerroksen näyttelytiloissa esitellään linnoitiksesta löytyneitä esineitä. Toisessa kerroksessa on Bonifatiuksen nimeä kantava laboratorio, jossa pääsee perehtymään alkemian salaisuuksiin.




Linnoituksen sydän on tuomiokirkko. Se rakennettiin alun perin Saarien ja Läänemaan piispakunnan pääkirkoksi, Haapsalun Tuomaan ja Nikolain kirkko. Kirkko valmistui 1260 ja se rakennettiin romaaniseen ja goottilaiseen tyyliin. Kirkko on suurimpia yksiholvisia kirkkoja koko Baltiassa ja Pohjoismaissa. Sisteniläisten munkkien rakennusvaatimuksia vastaava sisustus on yksinkertainen ja päätykolmiota koristaa ikkuna. Korkkoon ei rakennettu tornia, sillä sitä pidettiin ylpeyden merkkinä ja pyrkimyksenä päästä lähemmäksi Jumalaa.




 1970-luvun alussa aloitettiin kunnostustyöt ja tarkoituksena oli tehdä kirkosta konserttisali. Joulusta 1990 lähtien on kirkossa pidetty jumalanpalveluksia. Haapsalun tuomiokirkko on kuoro- ja urkumusiikin ystävien suosikkipaikka joka tarjoaa elämyksiä kuulijoille. Jopa huolimatta 11 sekuntia kestävästä kaiusta, joka on todellinen haaste esiintyjälle.


Pohjapiirustukseltaan pyöreä ristimiskappeli on maailmassa suhteellisen ainutlaatuinen. Vastaavia rakennuksia löytyy ainoastaan Italiasta. Ilmeisemmin Neitsyt Marialle pyhitetty kappeli rakennettiin 1300-luvun jälkipuoliskolla. Kappelin ikkunat ovat sijoitettu siten, että täysikuun paistaessa ikkunasta sisään, ilmestyy keslimmäiseen ikkunaan naisen siluetin muodostama varjo. Tarinan mukaan se on valkoinen rouva, joka ei ole saanut rauhaa sielulleen, vaan vaeltelee täysikuun aikaan rauhattomana kappelissa.




Kiipesimme linnan kellotorniin (voi itku mitkä rappuset sinne oli). Torni oli 38 metriä korkea. Perillä meitä oli vastassa tämä upea kello...






... sekä nämä ikkunoista avautuvat upeat maisemat. Kyllä kannatti kiivetä, vaikka se olikin hieman jännittävää =D.








Piispanlinnaan ei saanut tulla naisia. Siksi se valkoinen rouvakin piti naamioida kuoripojaksi ja salakuljettaa sisälle. Museossa oli näytillä erä iso tuoli, johon sisältyi hauska tarina. Linnaan oli tulossa arvovaltaisia vieraita ja seurueeseen kuului nainen. Käsillä oli ongelma, linnaan ei saanut tulla naisia! Sääntö meni sanatarkasti, ettei nainen saanut astua kynnyksen yli sisälle. Vaan ihminen on kekseliäs (jo tuolloin). Rakennettiin iso tuoli, nainen istutettiin tuoliin ja hänet kannettiin sisään. Volaa, hän ei astunut kynnyksen yli =D.


Eräässä tornin huoneessa oli sairaala. Se oli yksi pieni huone. Ihan hirmuisen paljoa sinne ei sairaita mahdu kerralaan.


Lääkärit, jotka hoitivat sairaita, käyttivät tällaisia naamioita. Sairaa haisivat pahalle ja mahdollisesti tartuttivat vakavia sairauksia. Näitä vastaan lääkärit varautuivat naamion avulla. Naamion sisälle laitettiin yrttejä ja valkosipulia laimentamaan hajuja ja estämään tartuntaa. Melko vaikuttava naamio, vai mitä sanotte?


Juniori takoi täällä sepän avustuksella ihan itse naulan muistoksi. Tässä oli vain muutamia pieniä makupaloja kaikesta siitä, mitä linna kätkee sisälleen. Pääsymaksu on todella edullinen, joten se kannattaa maksaa sillä suosittelen linnan sisälle tutustumista. Kaikkea kivaa ja välillä jopa hieman jännittävää oli tarjolla.

maanantai 11. elokuuta 2014

Vuosisatojen salaisuudet kätkevät muurit

Postaus kuivastusta putkahti eetteriin hieman liian aikaisin =D. Viivähdetään vielä tovi Haapsalussa.

Yksi Haapsalun merkittävimmistä ja ehdottomasti tutustumisen arvoisista paikoista on keskustassa sijaiseva piispanlinna. Tämä saarien ja Läänemaan piispankunnan keskukseksi 1200-luvulla rakennettu linna on yksi parhaiten säilyneitä linnoituksia. Linnaa on rakennettu ja laajennettu vuosisatojen aikana mutta se on myös vaurioitunut sodissa ja tulipaloissa. Linna on kunnostettu perusteellisesti, joten sen komeudesta päästään nauttimaan myös näinä päivinä.




Linnoituksen vanhin osa on neliömäinen kastellirakennus eli nk. pieni linnoitus. Tämä muodostuu tuomiokirkosta sekä luostarirakennuksesta, jossa sijaitsivat pappien ja kirkkoherrojen asuin- ja virkatila, sekä koulu.




Tämä kaunis linna kätkee sisälleen erään onnettoman rakkaustarinan. Olen kirjoitellut siitä jo postauksen aikaisemmin meidän kahden vuoden takaiselta vierailulta Haapsalussa. Voit käydä lukemassa tarinan täältä.




Lopullinen asu suuren linnoituksen 803 metriä pitkälle muurille ja tykkitornille saatiin 1500-luvun alussa. Muurit olivat tuolloin 10 metriä korkeat ja 1,2-1,8 metriä paksut. Linnoitus kärsi mittavia vahinkoja Liivinmaan sodassa. Pohjan sodan jälkeen Venäjän keisarikunnan hallintaan siiryneen linnoituksen muureja madallettiin Pietari I:n käskystä. Raunioituneen linnoituksen kiviä käyttettiin rakennustarvikkeina ja alueelta yritettiin löytää piilotettuja aarteita. Linnan pihaa käytettiin myös laitumena.




1800-luvulla Haapsalu savutti mainetta kesänviettopaikkana ja niinpä linnanpihaa ryhduttiin muuttamaan puistoksi. Valleille rakennttiin puiden varjostamia puistokäytäviä ja suureen vallihautaan tuli tennis- ja krokettikenttä. Kauniisiin pitkiin leninkeihin ja upeisiin hattuihin pukeutuneet hienosto rouvat ja neidit, sekä silinterihattuiset herrat käyskentelivät puistossa ja pelasivat tennistä sekä krokettia. Suurelle pihalle rakennettiin lava ja 1896 siellä pidettiin Läänemaan ensimmäinen laulujuhla.




Nykyään linnoituksen vallihaudassa sijaitsee lasten leikkipuisto, jossa on keskiaikaan liittyviä leikkivälineitä. Täällä on lasten mukava leikkiä, tilaa on. Vanhemmat voivat istuskella auringon lämmössä penkeillä tai pitää picnickiä nurmialueella.













Mitäs sanotte? Kyllä täällä kelpaa leikkiä kavereiden kanssa. Joten kun menet Haapsaluun, et voi olla löytämättä tätä upeaa linna.

perjantai 8. elokuuta 2014

Haapsalun rantapromenaadilla

Yksi ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde Haapsalussa on rantapromenaadi. Jo se, että pääsee kävelemään pitkin merenrantaa on aivan ihanaa. Sen lisäksi matkan varrelle sijoittuu ihan mielettömän upeita ja historiallisia rakennuksia. Tunnelma pitää itse kokea. Koitan kuitenkin jollain tavoin välittää sen teille kuvieni välityksellä.


Lähdemme kävelemään vierasvenesatamasta päin. Ja koska ollaan meren rannalla, ovat veneet tietenkin oiva kuvauskohde =D. Toinen kuivalla maalla ja toinen vesillä.





Yksi nähtävyyksistä promenaadin alussa (satamasta päin) on P.I. Tsaikovskin penkki. Säveltäjä Pjotr Tsaikovski majoittui vuonna 1867 Suur-Maare -kadun varrella sijaitsevan talon puutarhamajassa yhdessä kaksoisveljensä Anatolin kanssa. Tästä kesästä hän sävelsi muistoksi pianokappaleiden kokoelman "Muistoja Haapsalusta".


Penkin selkämystä koristaa sävelmä, joka sisältyy Tsaikovskin 6. sinfonian toisen osaan ja muistuttaa Eestiläistä kansanlaulua "Rakas Mari". Muisto rakastetun säveltäjän vierailusta Haapsalussa elää hänen nimeään kantavien musiikkipäivien ja teatteriesitysten muodossa. Penkillä istuessa voi kuunnella Tsaikovskin säveliä.




Matka jatkuu kaunista rantaa pitkin. Seuraavissa kuvissa näkymiä promenaadin varrelta.










Rantapromenaadilla sijaitsi viehättäviä ja minun mielestä erittäin kuvauksellisia laitureita.






1800- luvun lopussa rekennettu pitsikoristeinen puurakenteinen Kuursaal on ainoa Viron kesänviettokaupungeissa sijaitsevista kuuraaleista, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Tämä oli mm. 1800-luvulla ja seuraavalla vuosisadalla hovin ja Pietarin eliitin suosikkipaikka. Suosio säilyi aina toista maailmasotaa edeltäneen Viron tasavallan aikoihin saakka. Vuodesta 1997 lähtien Kuursaal on toiminut kesäravintolana.




Jälleen oli mahdollisuus istahtaa ihailemaan merimaisemaa kauniissa rantapaviljongissa =D.




Tässä vielä kuvia Kuursaalin toiselta puolelta.








Olen hehkuttanut jo parissakin postauksessa sitä, miten upeasti ruusu viihtyy Eestin leveysasteilla. Tässä teille yksi niistä näytille =D.






Haapsalussakin oli lempilintujani, lokkeja =D.


Promenaadin päässä sijaitsee pieni hiekkaranta, josta pääsee uimaan ja lapsille siellä on aivan upea leikkipaikka.


Tätä rantaa kutsutaan Afrikan rannaksi ja se oli 1900-luvun alkupuolella kaupungin tärkein uimaranta.


Leikkipaikan jälkeen löytyi torni, josta pääsi katselemaan maisemia ja ennen kaikkea lintuja. Tässä kohtaa rannoilla oli paljon lintuja nähtävänä. Samanlaisia torneja sijaitsi pitkin rantaa eteenpäin.


 Tässä vielä näkymiä lintutornista.




Mikäli joskus vierailet Haapsalussa, on tämä rantapromenaadi ehdottomasti must visit listalla.