Espoon kartanon keväinen koski

Espoon kartano ympäristöineen oli oikein inspiroiva kuvauspaikka. Ehkä parasta oli kuitenkin kartanon vierestä löytyvä koski. Itseasiassa koski oli syy, miksi ajelimme mieheni ideasta kuvamaan kauniina kesäpäivänä. Olin aikaisemmin kertonut hänelle, että olisi mukava harjoitella kameran kanssa erilaisia valoitusaikoja ja vangita liiketä. Mieheni tiesi, että Espoon kartanolla tähän olisi todella oivat puitteet.

Seuraavaksi siis setti kokeiluja eri valotusajoista, ja miten ne vaikuttavat kuvan fiilikseen =D. Ensin kuitenkin tutustutaan siltaan, jonka alta koski kulkee.

Espoon kartanon kupeessa oleva Suuri Rantatie kätkee alleen tiettävästi Suomen vanhimman kivisillan. Myllysilta eli "Kvarnbro" on rakennettu vuonna 1777. Silta on tehty niin sanottuna kylmämuurina eli sen kivet on sovitettu paikoilleen käyttäen kiilakiviä eikä laastia ole käytetty.

Nyt kuvaajaa jäi vaivaamaan, että missä oli tämä toinen silta? Minä bongasin vain yhden, kuvassa olevan Sahasillan.

Sahasilta eli Sågbro rakennettiin vuosina 1778-1816 ja sekin edustaaa maamme vanhimpia yhä käytössä olevia kiviholvisiltoja. Se on niin ikään rakennettu kylmämuurina. Sågbron silta on otettu museosillaksi vuonna 1982.

Edellisessä postauksessa ensimmäisenä oleva rakennus olikin sitten saha, eikä mylly. Mutta missä sitten on mylly, jonka mukaan toinen silta on saanut nimensä? Tämä pitää kyllä josku selvittää =).

 Näkymiä sillan toiselta puolelta.

Mennään niihin valotusaika kokeiluihin. Seuraavat kolme kuvaa on otettu aivan samasta paikasta, mutta käyttäen eri valotusaikaa. Kuvien tunnelma muuttuu aika lailla. Olin itse ihan innoissani tästä kokeilusta!

Ja tässä edelleen kolme kuvaa samasta paikasta.

Kuvia tuli otettua.... melko monta kun vauhtiin pääsin =D. Ohessa vielä muutama kuva koskesta.

Paikalla oli minun lisäkseni muitakin valokuvaajia, olihan päivä tosi otollinen ja koski pauhasi keväistä iloa!

Vielä pari valotuskokeulua...

Luulen, että sain jonkin asteisen näppittuntuman valoitukseen. Se ainakin selvisi, että kuva tärähtää todella helposti. Nyt ymmärrän, miksi niillä muilla kuvaajilla oli kolmijalat mukana. Minäkin omistan parikin sellaista, mutte ei lähtenyt reissuun mukaan. Olen aina tykännyt kuvata enemmän "vapaalla kädellä". Seuraavalla kerralla pitää ehdottomasti kyllä kokeilla kolmijalkaa. Mieheni on kyllä sitä suositellut aina... =D.

 

Kosken kuohunnan jälkeen, joki jatkoi matkaa hiljalleen eteenpäin. 

Päivä sisälsi monenlaisia kuvauselämyksiä ja jälleen kerran mietiskelin miten mukava harrastus valokuvaaminen voi olla (vielä kun oppii kunnolla kuvaamaan)! Kevät on täällä ja kesä ovella, ihanaa!

Kartanon mailla

Espoon kartanon päärakennuksen lisäksi löytyy ympäriltä muitakin mielenkiintoisia ja kuvauksellisia rakennuksia.

Tästä rakennuksesta en löytänyt tietoa, joten menee arvailun puolelle. Kyseessä saattaa olla mylly.

Rakennukseen ohjataan vettä tien toiselta puolelta. Veden avulla on aikanaan varmasti pyöritetty jotain työkonetta, esim. myllyä. Ihanaa miettiä ja fiilistellä, mitä täällä on tapahtunut ennen vanhaan!

Alla olevasta kuvasta näkyy eräs asia, jota minä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi pitää sotkea? Mennä ehdon tahdoin tärvelemään?

Kartanon takana tuleva joki haarautuu kahtia, ja toinen haara on ohjattu menemään myllylle. Tässä joen haarassa on pato, jolla on voitu ohjata virtaavan veden määrää.

Vesi tulee ulos sieltä mistä vain kolon löytää =).

 Yksityiskohta padosta.

Tämä rakennus löytyi oletetun myllyn toiselta puolelta.

Tämä ihana talo löytyi kartanon "pihan perältä". Olisiko aikanaan ollut kartanon työmisten asunto?

Kartanon pihalta näkyy upea rakennus. Tästä löysin tietoa ja täällä toimii Espoon Ratsastustalli Oy. Heidän nettisivuille pääset tutustumaan tästä.

Rakennus tarjosi paljon kuvauksellisia yksityiskohtia.
.

Joku näissä tornimaisissa rakennelmissa viehättää minua erityisesti.

Ratsastuskoulun nettisivuilta löytyy tietoa tallin historiasta. Historia on mielenkiintoinen, kannattaa käydä lukemassa =).

Kierros kartanon ympäristössä oli mielenkiintoinen. Suosittelen piipahtamaan!

Keväinen Espoon kartano

Kävin kauniina kevätpäivänä kuvaamassa Espoon kartanolla ja tänään esittelen itse kartanon.

Kartanon historia kiinnosti kovasti, joten otin siitä selvää.

Kuningas Kustaa Vaasa sai ajatuksen perustaa kartanon valtakunnan itärajalla pitkään vallinneesta kiristyneestä tilanteesta. Tilanne oli niin kireä, että se johti selkkaukseen 1555. Kuningas  määräsi asian asian hoitakajsi Helsingin lääninvoudin Anders Korpin.

Kartano perustettiin Espåbyn ja Mankbyn kylien maille. Maat, jotka otettiin talonpojilta kartanolle, korvattiin ja he saivat vastaavan määrän maita pelloiksi muualta. Sopimus rahvaan kanssa solmittiin Espoon pitäjän kesäkäräjilla 27.8.1556.

Seurasi pitkä liuta lääni- ja vouti muutoksia. Loppujen lopuksi Espoon kartano oli Raaseporin lääninvoutien alaisena aina vuosisadan loppuun. Kartano on kuulunut Ramsayn suvulle vuodesta 1756. Kartano omisti tämän jälkeen myös muut, mutta August Ramsay osti kartanon takaisin omalle suvulle 1914.

Espoon kartanon mukaan on nimetty myös yksi Espoon kaupunginosa.

Tässä muutamia kaiuniita yksityiskohtohtia rakennuksen sisäänkäynnistä.

Tepastellessani kartanon mailla kamera kaulassa mietiskelin, että on todella hieno asia, että jotain näin kaunista ja arvokasta on säilynyt näihin päiviin saakka. Olisi mieletöntä nähdä vaikka joltain filmiltä, miten kartanossa on eletty. Nähdä lasten kirmaavan ulkona, isännän ja emännä puuhissaan jne.

 

Kartanon miljöö tuntuu arvokkaalta ja juhlalliselta. Voin vain kuvitella, miten kauniina kartano näyttäytyy, kun kaikki kasvit ympäriltä ovat heräänneet talviunilta. Paras uutinen on, että kartanoa voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin! Ympäristö on mitä ihanin viettää hääjulhaa tai vaikkapa jotain yritystilaisuutta.

Espoon kartanon nettisivuille pääset tutustumaan tästä.

Tänne täytynee palata vielä kesällä katsomaan miten maisema muuttuu. Kerrassaan ihastuttava paikka!