Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jäppilä Mosku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jäppilä Mosku. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. tammikuuta 2016

Mosku

Vanhempieni luona maalla asuu karkeakarvainen mäyräkoira Mosku. Mosku on tomera poika, joka täyttää tänä vuona aprillipäivänä yhdeksän vuotta (ja se ei ole aprillipila). Maalla kun asutaan, on hyvä olla olemassa tällainen "mörönpelätin", kuten äitini sanoo. Karkeakarvainen mäyräkoira on siitä hauska otus, että pienen koon ja lutuisen luonteen lisäksi sillä on todella ison koiran haukkumaääni. Mosku kyllä ilmoittaa kuuluvasti, jos "kartanolla" käyskentelee ylimääräistä porukkaa. Ja jos voroja sattuu oven taakse, voisi haukkumaäänen perusteella luulla, että oven takaa löytyy isompikin peto =D. Annetaanpa puheen vuoro Moskulle.


Hei, minä olen Mosku. Tulen Kaivannon kennelistä Jäppilästä, jossa on kasvatettu jämäköitä karkeakarvaisia mäyräkoiria jo vuosien ajan, myös metsästyskäyttöön luolakoiriksi. Minä en ole käynyt luolilla, sillä isäntäni on jo sen verran vanha, että hän on jättänyt metsästysasiat nuoremmille miehille. Mutta minä olen ihan huippu seurakoira ja "kartanon" vahti. Silmieni alta ei pääse livahtamaan kukaan, niin tarkkaavainen olen.


Näin kesäajan ulkopuolella saan ulkoilla ihan omin päin "kartanomme" mailla. Kesällä liikkumistani vapaana hieman rajoitetaan, sillä meillä on pihapiirssä harmittavan paljon kyykäärmeitä. Olen saanut jo kaksi puremaa elämäni aikana ja toinen niistä vaati ihan lääkärissä käyntiä. Harmittaivia lieroja ovat mokomat. Yhtenä talvena meillä oli riesana susi, joka tuppasi pyörimään nurkissa. Minä olisin sen kyllä mielelläni laittanut matkoihinsa, mutta isäntäni oli eri mieltä.


Vaikka täytänkin tänä vuonna yhdeksän, olen todella hyvässä kunnossa. Tykkään juosta lujaa! Olen aina valmiina lähtöön kun vain ollaan menossa ulos.


Pidän huolen siitä, että myöskään oravat eivät juhli liikaa meidän mailla. Ovat kyllä vikkeliä. Jos jotain toivoisin mäyräkoirien jalostukeen lisää, niin puuhun kiipeämisen taito olisi tosi loistava!




Lempi paikkani kotona on päivystää ikkunassa. Tästä ikkunasta näkee hyvin pihalle ja voin vartioida, mitä pihalla tapahtuu. Ja kun jotain tapahtuu, ilmoitan siitä kyllä heti kuuluvasti talon isäntäväelle. Meidän pihalla ei hipit hillu eivätkä varjot voimistele =D.


Minusta on hirmuisen kiva, kun Katinkan perhe tulee käymään. Emäntäni kun laittaa petivaatteet tuulettumaan, tiedän heti, että tänään he tulevat! Niinpä minä istun uskollisesti siitä alkaen ikkunan ääressä ja odotan. Emäntä soittaa väillä heille, että missä kohdin ovat ajamassa. Luulee hassu, että minä en muka jaksaisi odottaa.


Kyllä oli taas kivaa kun nähtiin jouluna. Seuraavan kerra Katinka lupasi, että nähdään pääsiäisenä. Onneksi pääsiäinen on tänään vuonna melko aikaisin joten pian nähdään uudelleen!