Kirkkoon tulijaa tervehtii ensimmäisenä kauniit kaaret rappusten yllä. Jos olisin menossa naimisiin, olisi tällaista holvikaarikujaa pitkin juhlavaa kulkea.
Ja rappusten jälkeen saavutaan kauniille aukiolle, jonka ympärille kirkko asettuu.
Suihkulähde kaunistaa aukiota.
Kirkko on valmistunut vuonna 1979 ja se on valmistettu punatiilestä. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Olli Kuusi.
Kirkko maastoutuu ympärillä olevaan metsään niin nätisti, ikään kuin se olisi osa sitä. Näkymä on erittäin rauhallinen.
Sisällä kirkossa oli tehty tiilestä uskomattoman ihania yksityiskohtia. Ikkunoita sijaitsi myös aivan katon rajassa.
Näkymä ikkunasta kirkon piha-aukiolle.
Katto oli kaunis valkoinen ja katonrajasta löytyi ihania kaaria.
Urkupillistö kirkkosalissa.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että tiiliä voi muura näinkin päin, reikäpuoli näkyviin.
Virsikirjoille oli tehty seinään hyllyt myös tiilestä.
Numeropakki =D.
Tämä reissu opetti minulle jälleen sen, että aina ei tarvitse lähteä merta eemmäksi kalaan, vaan kauneutta ja kuvauksellisia paikkoja löytyy läheltäkin. Vähän sormet kyllä syyhyää mennä uudelleen järjestelmäkameran kanssa paikalle joku päivä. Kuvattavia yksityiskohtia jäi vaikka kuinka paljon vielä jäljelle.
