Mangrovejoella

Yksi matkamme kohokohta oli kun menimme ajelemaan mangrovejokia pikin pitkähäntäveneellä. Olimme kipparini kanssa olleet jo häämatkallamme pitkähäntäveneen kyydissä, mutta kippari halusi, että myös juniori pääsee kokemaan sen. Taksikuskimme tiesi oivallisen paikan, missä pääsisi pitkähäntäveneen kyytiin, joten ajelimme sinne.

Ensin maksoimme pienen pääsymaksun ja sen jälkeen lähdimme kulkemaan pienen matkan kävellen kohti mangrovejokia.

Joen varrella oli pieni kahvio josta oli mahdollisuus ostaa mm. juotavaa. Juotavaa oli tarpeeksi, sen sijaan ostimme pussillisen hedelmien "perkeitä" joita veisimme mangrove metsässä asuville apinoille. Jännittävää!

Odottelimme kun meidän vene uittettiin laituriin. Pitkähäntävene on yleisin liikkumaväline Thaimaan saarilla, silloin kun mennään vettä pitkin =D. Nimi tulee veneelle sitä, että sen potkuri on todella pitkän putken päässä moottorista. Itse moottorit ovat usein vanhoja kuorma-auton moottoreita. Tästä syystä ne pitävät hieman meteliä. Veneen kokka on komea ja joskus koristeltu. Siihen on usein kiinnitetty värikkäitä nauhoja ja kukkaseppeleitä pyhittämään veneen henkiä.

Pääsimme kytiin ja kuljettajamme käänsi veneen keulan kohti matkaa. Venettä ohjataan moottorin avulla. Melkoinen pärinä kävi =).

Meitä vastaan tuli toinen pitkähäntävene seurue. Olivat olleet ilmeisesi melomassa, sillä pitkähäntäveneen katolla oli kanootteja.

Matkanteko oli leppoisaa ja maisemat kauniita. Sielu ja silmä lepäsi todella. Toki vatsanpohjassa kutkutti hieman, että koska näkisimme apinoita?

Kauaa ei tarvinnut odottaa, sillä pian alkoi apinoita tulla rantaan. He ovat tottuneet, että kun pitkähäntävenee tulee, tulee sen kyydissä heille makupaloja. Emme ennättäneet veneen kanssa rantaan saakka, kun apinat jo hyppäsivät veteen.

Ja pian oli vene täynnä märkiä apinoita =D. Ja sen jälkeen kävi sellainen sutina, että oksat pois. Jokainen piti huolen siitä, että ennätti ottaa oman osansa pussin sisällöstä. Makupaloja jemmattiin kaikkiin käsiin ja jalkoihin. Ja loppu kädessä eräs apina vei lopulta koko pussin! Suurin osaa apinoista jumttui kipparin syliin istumaan, sillä hänellä oli se pussi =D. Kun kaikki eväät oli jaettu, rauhoittuivat he syömään. Osa meni takaisin rannalle mutta osa jäi veneeseen kaikessa rauhassa nauttimaan tuomisistamme.

Katsokaa noita jalkoja! Ei ihme että apina on hyvä kiipeämään. Nämä apinat ovat makakeja. Makakeja on olemassa eri lajeja ja valitettavasti en pysty sanomaan mihin lajiin nämä kuuluvat. Söpöjä ovat! Vaan silti näitä pitää varoa, sillä osaavat olla näppäriä varastamaan irtotavaroita ja osa saattaa olla jopa vihaisia. Meidän kanssamme veneessä oli kilttejä yksilöitä.

Istuin veneessä keskellä ja ihan viereeni reunalle jäi yksi apina istuskelemaan. Ajattelin, että nyt saan hänestä hyvän lähikuvan ja menin kamerani kanssa lähemmäksi. Apina oli ihmeissään, että mikä aparaatti se tuolla ihmisellä on käsissä ja tuli myös lähemmäksi minua. Lopulta hän työnsi naamansa ihan lähelle ja katsoi kameran vastavalosuojan sisään =D.

Sain makeat narut aikaiseksi. Apina kummasteli kameraani edelleen ja seuraavaksi hän hyppäsi veneen katolle yläpuolelleni ja kurkisteli kameraa sieltä. Uusi kuvakulma tarkastella kameraa, ei mikään tyhmä apia =D.

Tämä ihana äiti poikasensa kanssa pitää esitellä myös teille. Hän kävi myös veneessä hakemassa osansa ihan minun vierestä ja huomasin, että hänellä on ylimääräiset kädet sivulla! Äiti poikasineen ei kuitenkaan jäänyt veneeseen syömään, joten odotin, että hän istahta ja näkisimme suloisen poikasen. Ja tässä hän on, eikö olekkin suloinen!

Aikamme seurattua apinoiden touhua jatkoimme matkaa pitkin mangrovejokia.

Muutama sana mangrovesta. Mangrove on puiden ja pensaiden muodostama tiheä kasvillisuus joka kasvaa erityisesti tropiikissa runsassateisilla aluiella. Kasvualustana on hiekka tai lieju. Mangrovekasvit kuuluvat eri heimoihin ja niille on yhteistä pönkkäjuuret, jotka antavat tukea puulle. Lieju, jossa ne kasvavat on melkein hapetonta, joten siksi puut kasvattavat hengitysjuuria hapen saamiseksi. Mangroven juurakoita käytetään myös koristeena akvaarioissa.

Väri oli kauniin vaaleanvihreä.

Retki oli kerrassaan manio ja veneen liikkuessa tuuli vilvoitti mukavasti kuumassa päivässä. Jos käytte joskus Thaimaassa, suosittelen ehdottomasti pitkähäntäveneen kyytiä ja mangrovejokia. Oli ihana kokemus.

Snorklaamassa kohteessa Koh Rok Noi

Käydäänkö välillä taas vähän merellä? Toisen snorklausreissumme ostimme hotellimme ala-aulassa sijaitsevasta matkatoimistosta. Kipparini oli selvittänyt jo aikaisemmin, että Koh Rok olisi kohde, joka tulisi nähdä. Tämä matka oli todella paljon edullisempi, kuin meidän ensimmäinen oli.

Paikalliset tekevät retkiä tällaisella speedboatilla. Perässä jyrisi kolme suurta moottoria, joten voitte arvata, että lujaa mentiin. Kun moottorit nostaa ylös, he pääsevät peruuttamaan rantaan. Niinpä meidät haettiin aivan oman hotellimme rannasta kyytiin. Koska hotellimme sijaitsi aivan saaren pohjoisessa päässä, olimme ensimmäiset, jotka pääsi kyytiin.

Tässä jälleen liinoja ja kukkia, joilla kunnioitetaan veneen henkiä.

Seuraava tunti meni siinä, että keräsimme muita matkustajia kyytiin lähes jokaiselta rannalta. Joku voisi sanoa, että senkin ajan olisi voinut viettää nukkumalla pidempään, mutta meistä oli mukavaa nähdä saaren läntiset rannat mereltä käsin. Kun kaikki olivat kyydissä, pääsimme matkaan kohti Koh Rok saaria.

Ja jälleen oli vastassa kerrassan silmiä hiveleviä maisemia. Veden ja hiekan värit jaksoivat edelleen hämmästyttää kauneudellaan.

Snorklasimme myös tällä retkellä kolme kertaa noin tunnin mittaisen setin. Tällä reissulla oli Kipparin vuoro ottaa kuvia vedenalta ja minä sain keskittyä ihan vain katselemaan merenalaista maailmaa. Oli ihanaa rauhassa keskittyä ihastelemaan mitä kaikkea sieltä löytyy ja aikaa ei mennyt kameran kanssa säätämiseen. Vedenalla kuvaaninen kun osoittautui melko haastavaksi. Katselimme Juniorin kanssa pitkään kuinka mm. vuokkokalat peuhasivat merivuokon ympärillä, suloisia!

Kahden snorklauksen jälkeen oli aika nauttia lounas ja sen saimme saaressa maissa. Ei muuta kuin ankkuri esiin ja sen jälkeen peruuteltiin saareen.

Kyllä ruoka luonnonhelmassa maistuu aina ihan taivaalliselta. Saimme perinteistä Thaimaalaista ruokaa. Tarjolla oli riisiä ja kolmea erilaista kastiketta, joista yksi oli kasvisvaihtoehto. Jälkiruoaksi oli tarjolla ananasta ja vesimelonia. Niitä tarjoiltiin meille myös menomatkalla veneessä välipalaksi. Vettä ja virvoitusjuomia oli tarjolla koko matkan ajan.

Ruokailuun ja saarella oleiluun oli varattu aikaa reilut pari tuntia. Kun vatsa oli täynnä, sai jokainen viettää aikaansa haluamallaan tavalla. Osa lähti uimaan, osa snorklasi lähistöllä ja osa vain nautti lokoilusta ja otti aurinkoa.

Ja osa vietti aikaansa ottamalla itsestään selfieitä =D. Seurarin hetken aikaa tätä tyttöä. Hän taisi peuhata koko kaksi tuntia tuon selviekeppinsä kanssa. Kuvia eri asennoissa eri ystävien kanssa.

Hetken istahdettuani ruokailun jälkeen lähdin katselemaan saarta ja tietenkin kuvaamaan. Paikka oli ihana!

Hetken päästä kuulimme, että saarella oli suuri lisko ihan lähellä, joten mars sinne sitä ihailemaan. Tämä lisko oli kooltan sellaiset pari metriä joten kokoa ja näköä löytyi. Näimme myöhemmin ihan rannassa vielä toisen samanlaisen, hieman pienemmän.

Saarella oli myös tällaisia telttoja. Ne oli numeroitu, joten päättelin siitä, että niitä saattoi ehkä vuokrata jos haluaisi jäädä saarelle yöksi.Saarella oli ihan lähellä wc tilat ja suihkut.

Kun aika tuli täyteen, meidät pyydettiin palaamaan veneeseen. Vielä oli yksi snorklaus ennen paluumatkaa hotellille.

Paluumatkalla olimme puolestaan viimeiset jotka jäi kyydistä pois, joten sama rantamaisemien ihailu tehtiin jälleen kerran.

Paikallisten retkiä voin suositella heille, jotka tykkääväät tehdä asioita omin päin. Tällä retkellä ei ollut erikseen snorklausopasta ja kaikki tiedotus ja keskustelu käytiin englannin kielellä. Ruokaa ja virvokkeita oli samaan malliin, kuin aikaisemmallakin retkellä. Speedboatin kyyti voi kelistä riippuen olla hieman "ryskyttävää", joten sitä ei suositella esim. raskaana oleville. Turvalisuus ym. asioita ei käyty läpi. Veneestä löytyi kelluntaliivit ja snorklausvälineitä, mikäli ei ollut omia käyttää. Henkilökunta oli ystävällistä ja he kertoivat aikataulut ja mitä aina tapahtuisi seuraavaksi. Me olimme retkeen tyytyväisiä.

Täyden kuun markkinat

Koh Lantan vanhassakaupungissa järjestetään paikallisten festifaalit, täyden kuun markkinat, vain kerran kerran vuodessa. Meillä kävi tuuri, sillä markkinat olivat juuri lomamme aikaan.

Tulimme vanhaakaupunkiin jo päivällä ja koska oli festifaalien ensimmäinen päivä, niitä valmisteltiin vielä. Tässä vedettään sähköjä majaan.

Paikalle rakennettiin esiintymislavoja ja ulkoilma ravintoloita. Tämä oli erään Span ravintola ja minusta paikka oli laitettu todella nätiksi. Tuli melkein mieleen, että joku viettäisi täällä hääjuhlaa =D.

Katukeittiöitä oli kaikkein eniten. Se, mitä ihailen thaimaalaisissa kovasti on, että miten pienellä he saavat katukeittiön pystyyn ja miten hyviä tuoksuja ja makuja niissä olikaan! Hyvä ruoka ja yhdessä oleminen tuntuu olevan heille tärkeä asia.

Tässä paistui viiriäistä. Viiriäisen munia oli myös myynnissä paistettuna sellaisella pienellä pannulla palleroiksi.

Ja tässä puolestaan hieman isompaa lintua, kanaa.

Tässä oli tehty perunasta tällainen spiraali joka oli kastettu johonkin taikinaan. Sitten se paistettiin ja päälle sai valita maustejauhoa eri makuvaihtoehdoista. Nam, oli hyvää!

Tässä puolestaan sai mukaan Thaimaalaista suosittua jälkiruokaa mango stciky ricea. Makeaa riisiä, mangoa ja makeaa kookoskastiketta. Hyvää oli tämäkin.

Illan mittaan kojuja pystytettiin aina vain lisää ja lisää. Vähän ajan päästä oli ihmisiäkin niin, ettei meinannut sekaan mahtua. Festifaalit olivat totisesti suositut paikallisten keskuudessa.

Änkkäri naposteltavia =D. En maistanut.

Kun on syönyt tarpeeksi paljon suolasta voi ottaa päälle makea. Eivätkö olekkin houkuttelevan näköisiä? Sanomattakin on varmasti selvää, ettei festifaaleilta tarvinnut lähteä vatsa tyhjänä. Illala sovittu kuski tuli hakemaan meidät sovitusta paikasta ja ajelimme lava-auton lavalla pilkko pimeässä takaisin hotellille.