keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Jurmala - Latvia

Jurmala on kaupunki joka ei juurikaan esittelyjä kaipaa. Moni tuntee paikan vallankin pitkistä hiekkarannoista ja vanhana kylpyläkaupunkina. Kaupunki oli kaiken kaikkiaan tosi idyllinen. Keskustaan oli venesatamasta noin yhdeksän kilometriä matkaa.


Rannalle oli opasteita pitkin kaupunkia. Lemmikkien omistajien kannattaa huomioida, että koiria ei saanut tuoda rannalle.




Keskustassa hiekkarannalle pääsei monesta eri kohtaa. Pitkin rantaa oli ravintola palveluja sekä suihkuja ja vessoja.



Tämä kesä oli kuin luotu rannalla löhöilemiseen. Merivesi oli niin lämmintä, että minäkin pääsin kerrankin uimaan, monta kertaa päivässä =D.



Tällä oli tunnelma kuin olisi ollut pidemmälläkin etelän lämmössä. Lämmin hiekka tuntui ihanalta jalkojen alla.








Lämmin kesä innoitti lapsia leikkimään vedellä =D.




Riian keskustasta on Jurmalaan 14 kilometriä, joten täällä voi pistäytyä kätevästi vaikka junalla päiväretkellä. Me halusimme viettää täällä useamman päivä, joten tulimme mielummin omalla veneellä.




Ajelimme eräänä päivänä taksilla satamasta keskustaan. Taksikuski osasi kertoa, että 90% Jurmalassa olevista upeista asunnoista omistaa venäläiset. Kuulin myöhemmin, että kun he ostavat kalliin asunnon, he saavat Latvian kansalaisuuden kaupan päälle. Se, että venäläisiä asui paljon Jurmalassa, näkyi myös katukuvassa. Varinkin se, että siellä asui rikkaita venäläisiä. Ihmiset olivat pukeutuneet niin kauniisti, että oma, Thaimaasta keväällä hankittu hellemekko kärsi melkoisen inflaation =D.








Keskustan kävelykadulla oli mukava tunnelma. Kadun varrella oli monia hyviä ravintoloita ja pikku putiikkeja. Täältä löysi vaikka mitä ihanaa ostettavaa.






Kävelykadun päässä oleva Majorin rautatieasema.








Satamasta lyhin matka hiekkarannalle oli noin 15 minuutin kävelyn päässä. Ensin mentiin pätkä asuin alueen läpi, jonka varrelta löytyi tämä hauska kivilintu. Kun talot loppuivat, alkoi pieni kansallispuisto metsä alue. Polut olivat leveitä ja helpot kulkea. Pienen haasteen aiheutti se, että polut haarautuivat eikä ollut kylttiä, kumpaa olisi pitänyt mennä. Mutta kun seurasimme paikallisia, olimme pian suorinta tietä upealla hiekkarannalla.






WC.


Sieltä ranta jo häämötti. Täällä oli paljon vähemmän ihmisiä, mutta ensimmäiset ravitolapalvelut näkyivät jo, joten eivät olleet kaukana.




Tänne ei ollut kieltoa koirista ja pari koiraa näimmekin rannalla. Satamasta ei siis tarvitse ajaa taksilla keskustaan päästäkseen rannalle, vaan ranta alkaa läheltä satamaa.


Rannalla oli hääjuhla. Aika mukava paikka juhlia häitä.


Oman erillisen suosituksen ansaitsee Jurmalassa sijaitseva vesipuisto. Heidän nettisivuilla kerrotti, että kyseessä oli Baltian suurin vesipuisto, ja sitä se kyllä varmasti oli! Mieletön määrä liukumäkiä ja porealtaita sisällä sekä ulkona. Alueella oli parikin ravintolaa ja allasbaari. Saunavalikoima oli kattava. Ostimme kokopäivä liput ja koko päivä siellä mukavasti vierähtikin. Voit tutustua lisää vesipuistoon heidän nettisivuilta täältä.




Vietimme Jurmalassa useamman päivän ennen kuin jatkoimme matkaa. Seuraavana oli vuorossa viimeinen paikka Latvian puolella. Siitä lisää seuraavassa  postauksessa.

tiistai 4. syyskuuta 2018

Kohti Jurmalaa - Latvia

Kuun Riikaa oli tutkittu melkein viikko, oli aika jatkaa matkaa kohti Jurmalaa. Tällä kertaa ei tarvinnut välittää tuulista, sillä meidän ei tarvinnut mennä merelle saakka. Daugava joesta lähti sivuhaara nimeltä Bullupe. Kippari katseli reitin läpi ja kyllä, pääsisimme jokea pitkin Jurmalaan.




Päivä oli tässä kohtaa hieman pilvinen, mutta huh, silti niin kuuma. Ajelimme joen vartta hiljalleen ja katselimme maisemia.


Paikallisen pursiseuran maja.


Joen varrella oli yksi silta, joka oli seitsemän metriä korkea. Matkalla oli myös yhdet sähköjohdot, jotka olivat 13 metriä korkealla. Tosin, ne eivät olleet enää haaste, jos on tullut tämän sillan alta =D.




Sillan jälkeen oli rannassa kaunis pikkuinen ortodoksi kirkko.








Aikamme ajeltua, tulimme Lielupe joelle, jonka varrella olisi Jurmalan uudehko vierasvenesatama. Mereltä käsin kun saavutaan Jurmalaan, tullaan juuri Lielupe joelle. Jurmalan 26 kilometriä pitkä hiekkaranta alkaa täältä. Rantaa riittääkin ihan silmän kantamattomiin =D.






Vihdoin tuli Jurmalan Jahtklub näkyviin kulman takaa. Matkaa Riiasta jokea pitkin Jurmalaan oli vähän reilu 12 merimailia.




Satamassa oli tarjolla paljon erilaisia vesiaktiviteettejä joita paikalliset käyttivät ahkerasti.






Satamassa oli siisti vessa, suihku ja pyykinpesutila. Pihassa olevaa tynnyrisaunaa oli mahdollista käyttää lisämaksua vastaan. Laiturilla oli tarjolla sähköä ja vettä.


Satamasta oli Jurmalan keskustaan noin yhdeksän kilometriä. Lähin ruokakauppa löytyi kuvassa olevien kerrostalojen takaa, eli parinsadan kilometrin päästä.


Samassa laiturissa meidän kanssa oli tämä kaunis vanhanaikainen laiva. Paikalliset tekivät sillä pieniä risteilyjä merelle. Tällaiset alukset omaavat tunnetusti paljon kauniita kuvattavia yksityiskohtia =D.












Aivan sataman vieressä oli tällaisia varastorakennuksia. Ohjelma varaston metsästäjät tuli mieleeni heti =D. Vaan ajan kanssa selvisi, että kyseessä oli kalastajien kojuja, jossa he säilyttivät verkkoja ja kalastustarvikkeita.

maanantai 3. syyskuuta 2018

Riian keskustori - Latvia

Yksi vierailemisen arvoinen paikka Riiassa on ehdottomasti kaupungin keskustori. Tori on helppo nähdä jo kaukaa, sillä se sijaitsee vanhoissa, 1920-luvulla rakennetuissa palviljongeissa.


Paviljongit on alun perin rakennettu armeijan zeppeliinien halleiksi ja 1930 ne muutettiin kauppahalleiksi. Halleja on kaikkiaan viisi: Vihanneshalli, maitohalli, lihahalli, kalahalli ja gastronomian halli.


Halleissa oli myytävänä paljon tuotteita. Herkkuja oli tarjolla jos jonkin laista. Söimme täällä käsin tehtyjä pelmeneitä. Keskustorilla jos missä sai todella autenttisen tunnelman.








Ulkona oli myös suuri torialue, jossa myytin hedelmiä ja vihanneksia. Näiden vierestä löytyi vaatemyyjät ja kirpputori. Keskustoria kiertäessä sai menemään aikaa hyvän tovin.






Keskustori sijaitsee joenrannalla aivan Stockmann tavaratalon vieressä. Stockmannin toiselta puolella (alikulkusillan jälkeen) sijaitsi mukavan kokoinen kauppakeskus.


Otetaan vielä lopuksi muutama tunnelmakuva Riiasta, ennen kuin jatkamme matkaa.










Vapauden muistomerkki on pystytetty vuonna 1935 kunnioittamaan Latvian vapaussodassa 1918 - 1920 kaatuneiden muistoa.






Vietimme Riiassa kaikkiaan viisi ihanaa päivää. Kaupunki oli meidän venekunnan mielestä tosi kaunis ja uuden vierailun arvoinen, sitten jossain vaiheessa. Loma oli tässä vaiheessa puolivälissä, joten oli aika jatka matkaa. Minne, se selviää seuraavasta postauksesta =D.