Aallonmurtajan päälle oli rakennettu kävelytie ja kaiden, joten se oli helppokulkuinen, vaikka olikin kasa kiviä, kuten aallonmurtajat monesti ovat.
Liuskasaarella sijaitsee Helsinfors Segelsällskarp -pursiseuran oma satama ja vierasvenesatama. Tällä pursiseuralla on pitkä historia, sillä se on sijainnut saarella jo yli sata vuotta, se on pitkä aika se.
Ympärillä olevat maisemat hivelivät silmiä. Lumi ja pakkanen olivat täyttäneet rannat upeilla taideteoksilla. Muutkin olivat kameran kanssa liikkeellä kuin vain minä.
Pursiseuran kerhorakennuksessa sijaitsee paviljonkimainen ravintola. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Runar Finnilä vuonna 1947. Ravintolaan pitää pistäytyä edottomasti kesällä, sillä se näytti todella viihtyisältä. Paikka oli mitä mainioin, ihanat näkymät merelle!
Ravintolan terassin tuolit tähystelivät komeassa rivissä merelle ja odottivat rauhallisina kesää.
Kun oltiin pursiseuran saarella, voitte arvata, että saarelta löytyi monia upeita kuvauksellisia yksityiskohtia.
Pihassa näytti aikaa kaunis aurinkokello. Paitsi että aikaa ei nähnyt kun aurinko pysytteli itsepintaisesti pilviverhon takana =D.
Kellon keskellä oli komea vanhanaikainen purjelaiva (johon kamera ei tietenkään ollut tarkentannut).
Yksityiskohdista henkeäsalpaavimmat olivat nämä kehorakennuksen pääovien vieressä sijaitsevat koristeet, kerrassaan upeita!
Liuskasaarelta löytyy lisäksi polttoainemyymälä, jonka yhteydessä toimii terassi-ravintola.Molemmat avoinna vain kesällä.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuli käytyä Liuskasaarella. Tänne palataan ihan varmasti kesällä uudelleen. Maisemat olivat sen kaltaiset, että ne on nähtävä myös silloin kun meri on vapaana. Puhumattakaan ravintola joka on myös testattava, sillä se näytti niin houkuttelevalta.
