Hyvää matkaa Caroline!

Teistä vanhimmat lukijat ovat jo varmasti ihmetelleet, että missä on kaikki se hehkutus keväästä ja veneilykauden aloituksesta? Tänä keväänä meidän venekunnalle on vihdoin konkretisoitunut jo kahden vuoden haave siitä, että saisimme Juniorille oman nukkumapaikan veneeseen. Meidän rakkaassa kesäkodissa nukuimme kaikki kolme rinnan keulahytissä. Niinpä tämä projekti on pitänyt meidät tämän kevään aikana erittäin kiireisenä =D. Vesille pääsyä myöhästytti myös se, että jäät eivät vain meinanneet lähteä ajoissa, vaan itsepintaisesti pitivät pintansa. Vesillä olemme olleet jo ennen vappua, mutta siitä hieman myöhemmin lisää.

Koska olemme olleet viikonloput vesillä, on vanhan veneen myyntikuntoon saattaminen vienyt meiltä viikolla monta iltaa. Vaan mikäpä on ollut satamassa puuhatessa, kun on ollut näin upea sää! Olen hellästi ja haikein mielin puunannut meidän kesäkotia niin sisältä kuin ulkoa yhdessä kipparini kanssa. Samalla olen muistellut kaikkia niitä ihania hetkiä, joita tämä meille niin rakas vene on mahdollistanut. Saimme kokea monet kesät Virossa, yhden kesän Tukholman saaristossa, puhumattakaan niistä monista upeista paikoista Suomessa. Vaan niin se menee, että vanhasta pitää luopua, jotta saa jotain uutta tilalle.

Niinpä torstai-iltana saapui kuljetusauto satamaan hakemaan Carolinen liikkeeseen myyntiin. Pieni tenkkapoo meinasi tulla, kun vene oli pukeilla "väärin päin" (keula olisi pitänyt olla tielle päin), mutta onneksemme satamassa pyörii nosturiautoja ihan päivittäin ja saimme apua veneen siirtämiseksi pukeilta trailerin päälle. Suur kiitos nosturiauton kuljettajalle avustasi!

Nosturin liinat paikoille ja ilmaan!

Tämä on aina yhtä jännittävä hetki. On todella mukavaa katsoa, miten ammattilaiset osaavat hommansa. Rauhallisesti ja taitavasti vene siirtyi trailerin päälle.

Vielä muutama liina kiinni ja sitten Caroline on valmis matkaan. Tykkäsimme Kipparini kansa Saga 25 veneestä tosi paljon. Tämä on kokoonsa nähden todellinen tilaihme. Norjassa valmistettu Saga on myös erittäin merikelpoinen. Ei voi muuta kuin suositella, mikäli tämän kokoluokan venettä olet etsimässä.

Vaikka tämä oli minulle todella haikea hetki, olen silti tosi iloinen meidän uudesta kesäkodista. Saatte siitä esittelyn seuraavaksi. Nauroin Kipparilleni, että olen varmasti sataman ainoa nainen, joka itkee veneen perään. Mutta minä nyt vaan olen tällainen tunnehömppä. Rakastin tätä venettä! Hyvää matkaa Caroline! Toivottavasti löydät pian uuden, paljon merellä viihtyvän omistajan ja pääset takaisin vesille. Kiitos kaikista ihanista hetkistä, en tule unohtamaan niitä koskaan (varsinkaan kun niistä löytyy kovalevyltä tuhansia valokuvia =D). 

Vesille lasku, kausi alkaa!

Talvi oli pitkä ja lunta enemmän kuin laki sallii. Kevät piti pinteessä ja jäät lähtivät mereltä vasta vapun aikaan. Eilen vihdoin koitti se koko talven odotettu hetki, pääsimme laskemaan veneen vesille!

Kevät ollaan oltu ahkerana. On pesty ja puunattu, vahattu ja myrkkymaalattu ja nyt siis valmiina vesille.

Kaunokaisemme oli talvehtinut hyvin. Hän muuten tulee Norjasta ja  on Saga 25 Turbo. Ihastuimme mieheni kanssa kyseiseen veneeseen ja pienen etsimisen jälkeen löysimme omamme! Alkamassa on toinen kokonainen kausi tällä veneellä.

Luottolaskijamme saapui paikalle ja kiinnitteli rautaisella ammattitaidolla liinat kiinni.

Ja sitten menoksi. Kaunokaisemme nousu yläilmoihin. Minusta tämä on aina yhtä jännittävää!

Talvipaikkamme oli kahden purjeveneen välissä,  joten kaunokaisemme sai nauttia kunnolla yläilmoista matkalla viereisen veneen yli kuljetusauton lavalle.

Kaikki sujui hyvin, olihan ammattilaiset asialla =). Nyt ollaan valmiit siirtymään rantaa, jonne ei ole pitkä matka. Tässä vaiheessa kuvaaja singahtaa sinne!

Veneiden vesillelaskun ihan huippusesonki ei ole vielä käsillä, siihen malliin oli vielä veneitä pressujen alla odottamassa huoltotöitä. Tästä huolimatta laskettiin pari muutakin venettä meidän kanssa yhtä aikaa vesille. Voin kertoa, että silloin kun sesonkin on oikein kunnolla päällä, käy rannassa melkoinen sutina =D.

Seuraavaksi sitten kuljetuslavalva vesille. Kaikki sujui hyvin, ja pian kaunokaisemme keinutteli vedessä. Liinat irti ja matka kotisatamaan saattoi alkaa.

Kippari ajeli veneen kotisatamaan, jonne minä singahdin autolla. Harvoin pääsee ottamaan kuvia omasta veneestä mereltäkäsin, yleensä kuvaajakin on myös itse kyydissä. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja annoin kameran laulaa.

Kotisatamassa omassa laiturissa. Tästä se kausi alkaa. Koko kesä edessä ja kesäloman matkasuunnitelmat jo hyvällä mallilla. Ihanaa päästä tutustumaan ja kuvaamaan uusiin paikkoihin.

Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!