Tuomi oli jo täydessä kukassa ja voi miten huumaava tuoksu niistä lähtikään! Kipparini kanssa juuri muutama päivä aikaisemmin puhuimme, että pitää lähteä metsään nuuhkimaan asioita. Luonnon nuuhkimiseen kuuluu ensin tietenkin tuomi, nuuh, sitä pääsimme haistamaan nyt. Seuraavaksi tulevat sireenit. Niiden kukintaa odotellaan vielä ihan vähän ja kolmantena tulevat tietenkin kielot. Kielot ovat jo nupulla.
Satakieli lauloi aivan polun varrella. Hän on kyllä monilahjakkuus. En pysynyt lainkaan laskuissa mukana kuinka monta erilaista säveltä sieltä tuli ulos. Sen lisäksi, että satakieli kuullosti aivan ihanalta, minulla kävi uskomaton tuuri. Hän oli niin keskittynyt lauleluun, että pääsin kohtuullisen lähelle ja sain hänestä muutaman kuvan. Tämä on ensimmäinen kuvani satakielestä.
Orkesterinjohtajasorsa =D.
Tässä teille todellinen luonnon ihme. Luin netistä, että telkkä munii 8-14 munaa. Laskin, että tällä telkkänaaraalla oli 23 poikasta! Yritin katsella, että noinko tämä on yhden naaraan poikue, vai liekö hän adoptoinut toiselta naaraalta puolet =D. Vipinää riitti rannassa!
"Nyt se kuvaa meitä, äkkiä päät piiloon"!
Telkkä-äiti vahtii silmä tarkkana poikuettaan!
Se, että voikukalla on jo siemennysvaihe päällä merkitsee minulle kesää. Eli se on kesä nyt =D.
Polku salaiseen puutarhaan =D. Suomenojalla kulkee betoninen koroke polku (ilmeisesti sen sisällä menee jotain putkia) jonka päälle mm. tuomet kauniisti kaartuivat. Paikka oli todella tunnelmallinen.
