Surin Islands Khao Lak Thaimaa

Yksi asia, mikä meidän perhettä vetää Thaimaahan on snorklaaminen. Thaimaassa on upeat kirkkaat vedet ja monen kirjavat korallit joita voi ihailla lämpimässä vedessä ilman märkäpukua. Hieman on hyvä pitää siitä huolta, että ei polta itseään auringossa. Teimme tälläkin lomalla kolme snorklausretkeä ja tässä tarinaa niistä ensimmäisestä.

Olimme viime vuona kartoittaneet jo hyvin Khao Lakin snorklauskohteet, niinpä tiesimme valita kohteeksi Sunrin Islands saariryhmän. Similania kehutaan kovasti ja kiva se olikin, kun siellä viime vuonna kävimme, mutta kaikkien meidän mielestä Surin on parempi. Lähdimme Surinille tänäkin vuonna Raya diversin mukana. Retki on hieman hintavampi, kuin mitä paikallisilta otettuna, mutta hintaan tuli mukava iloinen suomalainen opasporukka mukaan.

Aamulla meidät haettiin hotellista ja ajoimme jo viime vuodesta tuttuun satamaan. Satamassa oli tarjolla pientä aamupalaa ja snorklausvälineiden jako, mikäli itsellä ei ollut omia matkassa. Tarjolla oli tabletteja merisairautta vastaan. Suosittelenkin sen ottamaan jopa varmuuden vuoksi, sillä siinä vaiheessa kun paha olo on jo päällä, ei tabletti enää vaikuta. Vaikka meillä on oma vene ja veneilemme paljon, otan tabletin aina varmuuden vuoksi. Koskaan ei tiedä, mitä sielu tykkää vieraasta veneestä ja ei mene retki pilalle sen vuoksi, että tulisi merisairaaksi.

Sandaalit jätettiin satamaan koriin ja pääsimme nousemaan veneeseen. Tällainen speedboat kulkee noin 30 solmun nopeudella. Ajelimme ensin hitaammin mangrove metsän läpi ja ihastelimme paikallisia kala kasvattamoja. Kun mietiskelin, että miksi kaloja pitää kasvattaa, eikö niitä ole muutenkin merellä, kertoi opas, että kalastuksessa menee neljä kiloa muuta kalaa hukkaan, jotta saadaan kilo syötävää kalaa kiinni. Melko huikea määrä! Siitä syystä on perustettu kalakasvattamoja, joissa kasvatetaan nimenomaan ravinnoksi ja ravintoloihin kelpaavia kaloja. Jälleen kerran Thaimaassa ajatellaan luonnon parhaaksi, hyvä!

Aikamme ajettua, saavuimme ensimmäiseen kohteeseen. Snorklausretkillä on tyypillisesti kolme snorklauskertaa ja niiden välillä lounas ja lököilyä rannalla.

Ensimmäisen snorklauksen jälkeen vierailimme tuttuun tapaan merimustalaisten asuttamalla saarella. Tiesin paikan edellisen vuoden vieraillulta, ja niinpä olin ottanu mukaan paljon pieniä seteleitä, sillä saarella myydään itse tehtyjä koruja. Ja tulihan sitä kauppaa tehtyä. Todellinen valinnan vaikeus oli päällä, sillä olisin voinut ostaa kaikki korut! Niin ihania ne olivat.

Seuraavaksi oli vuorossa lounas, jota nautimme seisovasta pöydästä Surinin saarella. Koska olin toistamiseen samassa paikakassa, ei tullut heiluttua kameran kanssa niin paljoa =D. Voit katsoa lisää kuvia Surinin reissusta edellisen vuoden postauksesta täältä.

Lounaan jälkeen oli aikaa nautiskella saarella. Junior ja Kippari kirmasi saman tien lasien kanssa snorklaamaan. Minä istuskelin hiekalla ja nautin auringosta.

Ennen paluuta oli jäljellä vielä kaksi snorklauskertaa. Tällä kertaa kävin vaan hieman huono tuuri, sillä molemmissa paikoissa oli melko kova aallokko, joka vei rantaan päin. Sain laittaa koko uimataitoni peliin ja silti pysyin vain paikoillani. Vene ei kerta kaikkiaan tullut lähemmäksi. Ensimmäisen kerran minua on vedetty köydellä veneeseen. Muuten olisi jopa nolottanut, mutta en ollut onneki ainut.

Rerki oli jälleen kerran tosi mukava. Rayan snorklaus retkiä voin suositella lämpimästi. Vallankin heille, joille englannin kieli on haaste. Tälläkin keralla oli mukana mukavat ja asiansa osaavat suomalaiset oppaat Laura, Lauri ja Nessi. Kiitos teille mukavasta päivästä! Lisätietoa Raya Diversin toiminnasta voit lukea heidän nettisivuilta täältä.

Surin Islands - Thaimaa

Toinen snorklausreissu tehtiin Surinin saarille. Tämäkin retki ostettiin TUI:lta ja se toteutettiin Raya Diversin kanssa yhteistyössä. Tämä takasi sen, että jälleen saimme suomalaiset oppaat mukaan. Ja mikä mukavinta, he olivat edelliseltä retkeltä tutut Anette ja Aleksi! Pahoittelen heti näin alkuun, että tämä postaus sisältää kuvia ihan liikaa. Mutta kun oli niin paljon kaikkea ihanaa kuvattavana =D.

Meidät haettiin jälleen aamulla aikaisin hotellilta ja ajoimme samaan satamaan kuin edellisellä kerralla. Siellä oli meille jo tutut seremoniat. Saimme kuulla päivän kulusta, miten toimitaan luonnonsuojelu alueella (sellaiselle olimme jälleen menossa). Sovittelimme räpylät, söimme pientä purtavaa, kävimme vessassa ja sandaalit koriin ja menoksi. Saimme tälle reissulle edellistä isomman veneen, jes! Ja hyvä meno oli taattua.

Saimme tälle reissulle edellistä isomman veneen, jes! Ja hyvä meno oli taattua. Monelta taholta meille oli kerrottu, että Surin olisi Similania parempi kohde ja näin loman jälkeen voin todeta, että sitä se oli. Joten jos aiot ottaa vain yhden snorklausreissun lomasi aikana, suosittelen ehdottomasti Surinia.

Tällä kertaa merellä oli hieman edelliskertaa enemmän aaltoja, mutta sekös meitä haittasi. Kuvassa oleva Kippari ajoi venettä kaasupohjassa hyvällä sykkeellä. Tämä meinasi olla joillekkin hieman liika, vallankin tulomatkalla ( ne ruotsalaiset, ne ruotsalaiset) =D. Me nautimme kyydistä ja reippaasta menosta!

Ensimmäinen etappi oli Mae Yai Bay. Aurinko paistoi ihanasti ja jälleen oli mukava katsella merenalaista maailmaa. Täällä oli upeita koralleja ja näin elämäni ensimmäisen kerran mustekalan (sen omassa elinympäristössä). Oli vaikuttava näky!

Pitihän sitä ottaa selfie vedenalla =D. Tässä siis allekirjoittaneen tyylin näyte. Näytän kyllä ihan joltain hyönteiseltä!

Seuraava pysähdys oli Chong Khad Bay. Myös täällä oli upeita näkymiä ja korallit todella lähellä. Alla olevat keltamustat kalat olivat siitä hauskoja, että ne uivat myös melko lähellä pintaa. Oli ihan jännittävää kun parvi näitä kaloja uiskenteli rinnalla. Kipparillani oli käytössä GoPro Hero kamera sukelluskepin päässä. Sillä tuli ihan järkyttävän hienoa jälkeä. Nämä meikäläisen räpellykset eivät ole mitään niiden rinnalla. Jos sukellat tai snorklaat paljon, suositteen ehdottomasti GoPron käyttöä.

Sitten oli vuorossa lounas jälleen seisovasta pöydästä. Vene ajettiin parkkiin tuttuun tapaan hiekalle Mu KO Surinin kansallispuistoon. Tarvitseeko kertoa, että kyllä maistui jälleen hyvälle! Retken aikana oli jälleen juotavaa ja pientä purtavaa tarjolla koko ajan.

Ruokailun jälkeen oli jälleen tunti aikaa katsella ympärille, tai vaan ihan sulatella ruokaa kauniilla hiekkarannalla. Tänne on mahdollista myös tehdä yönyli retkiä. Yö oli mahdollista viettää joko mökissä tai rannalla teltassa. 

Jälleen oli tarjolla paratiisimaisemaa. Käyskentelin rannalla kameran kanssa ja nautin maisemasta. Näitä on sitten ihana muistella kotona Suomessa.

Menopelit rivissä. Saarella oli siis muitakin ryhmiä kuin vain me.

Tästä kuvasta tykkään itse jotenkin tosi paljon!

Rannalla oli vanha veneen hylky. Rakastan vanhoja hylkyjä! Kiertelin aivan haltioissani kamerani kanssa sen ympärillä etsien kuvakulmia. Vene oli ihana! Seuraavaksi siis liian monta kuvaa veneen hylystä =D.

Ruokailun jälkeen kävimme snorklaamassa vielä Ao Bonilla. Se oli edellisten tavoin todella mukava snorklauskohde. Ennen kotiin paluuta piipahdimme vierailulla merimustalaisten luona. Ja se sitten olikin valokuvaajan paratiisi!

Täällä lapset oppivat ensin uimaan ja vasta sitten puhumaan. Katselin kyläläisten menoa ja olisin voinut muuttaa heti sinne asumaan! Niin kiireetöntä ja onnellisen näköistä elämää. 

Merimustalaiset olivat tehneet itse aivan ihania ranne- ja kaulakoruja. Minä olisin viihtynyt täällä paljon pidempäänkin, sillä siinä vaiheessa kun ennätin keskittymään kuvaamisen jälkeen ostoksille, tulikin käsky jo nousta veneeseen. Onneksi ennätin kuitenkin jotain ostaa muistoksi, sillä tämä kylä teki minuun suuren vaikutuksen. Meidän venekunnalla on vähän sellainen haaste, että tykkäämme tutkia asioita ja paikkoja paljon pidempään kuin mitä yleensä retkillä annetaan aikaa =D.

Nuorin ja suloisin myyjä! Nämä lapset olivat niin ihania, että onneksi ei sittenkään ollut liikaa aikaa tehdä ostoksia, olisin ostanut varmasti matkabudjettini kuralle =D.

Oman yltäkylläisyyden keskellä sitä ei voi muuta kuin ihmetellä, miten paljon vähemmällä ihminen tulee toimeen ja on silti onnellinen. Ihan vähän kävi jopa kateeksi heitä. Pitäisikö laittaa vuorotteluvapaa anomus menemään ja muuttaa tänne vuodeksi? Se voisi olla antoisaa aikaa.

Nyt teillä on varmasti jo kuvaähky, joten ei enempää kuvia. Satamaan palatessa saimme jälleen nauttia välipalaa ennen lyhyttä bussimatkaa takaisin hotellille. Retkipäivä oli jälleen kerran aivan upea. Meillä oli mukavia snorklauskavereita mukana ja Raya Divers pisti parastaan asiantuntemuksella ja turvallisella toiminnalla. Kiitos jälleen Anette ja Aleksi, meillä oli huippu päivä!