Viikonlopuksi oli luvattu sateetonta, hieman jopa aurinkoa, joten silloinhan lähdetään vesille, tottakai. Lähteelä, joka sijaitsee Porkkalanniemessä, on yksi ihan ehdoton suosikki meidän venekunnalle. Monena vuonna olemme aloitelleet veneilykauden nimen omaan Lähteelästä ja lähes jokainen kausi on sinne lopetettu. Olen esitellyt paikan jo aikaisemmassa postauksessa, voit lukea sen
täältä.
Perjantaina töiden jälkeen pakkasimme tavarat veneeseen, irottelimme köydet ja matkaan. Tuulta oli jonkin verran, joten Kippari päätti, että menemme maisemareittiä. Sehän sopi minulle, sillä siellä on aina paljon haahkoja tähän aikaan keväästä.
Perjantaina olimme toinen venekunta ketä saapui paikalle. Heti meidän jälkeen saapui myös kolmas ja illan mittaan vielä neljäs. Toinen laituri ammotti tyhjyyttään, kunnes myöhään illalla sinne saapui purjevene. Hyvin oli meillä kaikilla tilaa =).
Sillävälin kun minä tein meille pedit keulahyttiin valmiiksi, meni Kippari jo tekemään tulia nuotiopaikalle. Pakkasimme Juniorin kanssa eväskorin ja riensimme perässä. Istuimme illan nuotiolla ja fiilistelimme tunnelmia. Voi miten mukavaa oli olla taas pitästä aikaa täällä tutuissa maisemissa.
Lauantaipäivä valkeni tuulisena mutta erittäin aurinkoisena. Lähdimme aamutoimien jälkeen katselemaan, sattuisiko löytymään korvasieniä. Mikäs sen hauskempaa, kuin mennä metsään kameran kanssa näin keväällä. Kun saavuimme kävelyretkeltä takaisin veneelle, oli lairureille tullu monta uutta venekuntaa.
Näimme kävelyretken aikana ihan valtavan paljon kaikkea, joten otetaan niistä ihan oma postaus.
Tässä maisemaa kuvattuna lintutornilta. Lintuja ei ollut kovin paljoa liikkeellä.
Tähän väliin pieni tietoisku. Tässä on se syy, miksi merelle pitää veneiden pohjat myrkkymaalata. Ellei sitä tee, iskee merirokko jolloin pohja näytää tältä. Kummasti hidastaa matkantekoa ja lisää polttoaineen kulutusta. Ja voin kertoa, että tämä on kovaa ainesta. Sen irroittamiseen saa menemään aikaa tovin. Tämä vene tuli vastaan kävelylenkillämme.
Juniori ja Kipparini keräsivät yhdessä minulle tämän viehättävän kimpun, olisihan seuraavana päivänä äitienpäivä. Luonnonkukat ovat ihan parhaita!
Kukat pääsivät veneessä heti veteen. Kävelylenkin jälkeen oli aika laittaa ruokaa. Olimme olleet ulkona yli kolme tuntia, joten voitte uskoa, miten hyvin ruoka maittoi.
Minä katoin pöydän.
Ja tein salaatin.
Kippari paistoi ihanat pihvit. Annan hänelle mielellään lihanpaistohommat, sillä se ei ole mikään minun bravurihomma. Hänelle sen sijaan on =D. Illalla pelasimme Skippoa ja kuuntelimme musiikkia. Mukavaa rentoa oloa yhdessä perheen kanssa. Yöllä oli käynyt pakkasen puolella. Laituri uutisissa kerrottiin, että kuulemma -2 astetta ja laiturikin oli ollut vallan jäässä. Vaan me nukuimme lämpimässä veneessä kuin rampsin karhut emmekä tieneet pakkasesta mitään.
Tänään sunnutaina menimme aamutoimien jälkeen äitienpäivä saunaan! Oli mukavaa lekotella lämpimissä löylyissa ja samalla katsella upeaa saaristomaisemaa ikkunasta ulos. Saunan jälkeen hieman huilasimme ja soitin omalle äidilleni onnittelut. Lahja oli menyt postissa jo viikolla. Iltapäivällä irottelimme köydet ja lähdimme kotisatamaa kohti.
Elämää kallioluodolla.
Haahkapojat ovat matkassa kasitaan.
Joutsen hautoi muniaan, isäntä vartioi edessä.
Ja Suinonsalmesta tiesin aivan varmasti löytäväni nokikanoja. Pesimäpuuhissa hänkin. Heistäkin on tulossa tuota pikaa äitejä! Näiden kuvien myötä tahdonkin toivottaa (vielä näin myöhään) ihanaa äitien päivää kaikille Suomen äideille!
Tänä viikonloppuna meni blogissani sadan lukija raja rikki! Ihanaa, että teitä on niin monta. Olen suunnattoman ilonen ja todella otettu jokaisesta teistä. Lämpimästi tervetuloa uusille lukijoille! Toivottavasti jaksatte lukeä näitä minun ajatuksia jatkossakin =D. Ja koska joukossa on lukijoita myös ulkomailta,
so warmly welcome all the new readers of the blog!
