Iloksemme huomasimme, että meri oli jo avoimena. Pieni tuulenviere huuhteli loppuja jäälauttoja kohti rantaa. Niistä kuului todella vekkuli ääni.
Hetken päästä kuulin tuttua ääntä, joutsenet levittivät siipensä ja lensivät aivan meidän läheltä. Aina yhtä upea näky jota ilolla katselee.
Kopparnäsin virkistysalue on yksi Uudenmaan virkistysalueen monista paikoista. Me olimme täällä ensimmäistä kertaa. Kopparnäsin virkistysalueeseen kuuluu laaja manneralue sekä useita saaria. Myös nuotiokatoksia ja wc tiloja on alueella eri puolilla. Me kävimme Kallioniemessä. Alueen kartan löydät täältä. Autolla pääsi lähelle grillikatosta, joka oli sitä mukava, ettei retkieväitä tarvinnut kantaa selässä kovin montaa kilometriä. Reppu nimittäin painoi melkoisesti =).
Luonnon omaa taidetta =).
Niin paljon kun olenkin kävellyt pitkin kallioita ja rantoja, en kyllästy niihin varmasti koskaan. Niissä on jotain ihanaa, lumoavaa. Kallioilta löytyy monenlaista mukavaa katsottavaa ja kuvattavaa. Kesällä kun ne ovat imeneet auringosta lämpöä, on kalliolla ihana istuskella ja katsella merelle, kunnella luonnon ääniä.
Kun tulomme aamupäivällä rantaan, oli siellä vielä pieni riite. Vaan se suli päivän aikana kokonaan. Ihmiset nauttivat upeasta päivästä. Monella oli mukana koira, oli kameroita ja kiikareita. Paikalla kävi muutama lintubongarikin. Minä näin vain joutsenet, merikotkan ja muutaman tintin. Ihmettelimme ystäväni kanssa erästä lintuparvea, että mikä se olisi voinut olla. Lento oli kovin tiheälyöntist', joten ihan tavallisesta sorsasta ei ollut kyse. Rohkaisin mielen, ja kysyin eräältä ystävälliseltä lintubongarilta ja hän kertoi, että alleja oli kovasti rannoilla (hänellä oli sellainen todella hyvä kaukoputki). Päättelimme yhdessä, että näkemämme parvi oli varmasti alleja.
Rannalla oli myös kopterikuvaaja. Hieman kutkutteli ja olisi ollut mukava mennä vähän lähempää katsomaan, että miten moista vehjettä ohjataan ja kuinka sillä saa kuvia. Vaan tässä kohtaa iski ujous, enkä tohtinut mennä häiritsemään kuvaajaa.
Olipa paikalla myös pari suppaajaa. He ottivat heti ilon irti jäiden lähdöstä. Voi pojat miten olisikaan kylmää kyytiä jos tuolta nyt putoasi mereen! Heillä tuntui kuitenkin olevan homma hyvin hallussa ja pian he olivat rannassa iloisin mielin.
Tämä Kallioniemi Kopparnäsin alueella sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille, sillä sen lisäksi että autolla pääsee lähelle, on maasto rantaa tasaista ja helposti kuljetavaa. Näköalapaikalle oli rakennettu myös penkki, josta oli ihanaa katsella merelle ja ihastella Porkkalanselkää.
Molempien venekuntien kipparit olivat iloisia, kun pääsivät kalaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Ranta oli mukavan kallioinen ja matala, joten siellä oli helppo kalastaa.
Kalat jäivät tällä kerralla mereen mutta kokemusta ja raitista ilmaa tuli saaliiksi sitäkin enemmän. Onneksi matkassa oli myös makkaraa, joka maistuu ulkona joka kerta yhtä taivalliselta. Vaikka vaatteet tuoksuvatkin nuotiolla olon jälkeen tosi vahvasti savulle, on makkaranpaisto aina retken kohokohta jota ei ohiteta =D.
Istuessani makkaranpätkä kädessäni, tuli nuotiopaikan viereen muutama talitintti. Makkara sivuun ja kamera käteen =).
Ottaessani kuvia näistä puolukanvarvuista, tajusin että niillä on lehdet aina, mutta mustikanvarvuista ne tippuvat joka syksy ja keväällä tulevat uudet lehdet. Hmm... jännitävää, miksiköhän joku tiputtaa lehdet ja toinen saa pitää ne läpi vuoden? Luonnossa riittää totisesti ihmeteltäviä asioita vielä "tässäkin iässä" =D.
Kopparnäs oli aivan ihana paikka ja tulemme käymään tällä varmasti monta kertaa uudelleen. Voit lukea lisää tästä ihastuttavasta alueesta ja sen sijainnista täältä.
Nyt kun jäät lähtevät, on ystäväperheemme pikkukipparin hatussa tuiki tärkeä sanoma. Pysytään pinnalla tälläkin kaudella! Leppoisaa ja auringon täyteistä sunnuntaita teille kaikille!
