Jämsänkoski

Tapaninpäivän ajelulla Kipparini kanssa, pysähdyimme myös Jämsänkoskelle. Siellä virtasi myös mukavasti vettä. Tämä paikka oli minulle entuudestaan tuttu. Olen ajanut tästä oli elämäni aikana monen monta kertaa.

Jämsänkoski kuuluu nykyään Jämsään. Mietiskelin, että mikä tämän kosken nimi on? Onko se ihan vain Jämsänkoski? Yritin löytää tietoa netistäkin, mutta ei irronnut mitään, minun hakutaidoilla =D. Joten paikalliset hoi, jos on tietoa, niin kommentoikaa ihmeessä.

Koski sijaitsee paperitehtaan kupeessa. Jämsän jokilaaksossa (Jämsänkoski ja Jämsä) on parikin paperitehdasta, jotka ovat osaltaan yksi suurin työllistäjä tällä seudulla. Paperitehtaan "leipää" sitä on minunkin lapsuudessa syöty. Isäni meni aikanaan nuorena poikana tehtaalle töihin ja sieltä jäi eläkeele aikanaan. Eihän tuollaisia työsuhteita enää ole olemassakaan!

Innostuin jälleen kikkailemaan valotusajoilla =D.

Virtaavassa vedessä on minusta jotain maagista ja sillä on rauhoittava vaikutus. Sitä voisi tuijottaa vaikka kuinka pitkään. Katsoa, miten vesi ympäröi kivet, kuinka se pärskii ja puskee joka kolosta ulos.  

Täältä löytyi myös rakkauslukko! Onnea Tiina ja Jussi myös minun puolesta. Ruoste lukossa paljastaa, että luultavasti kyseessä ei ole ihan viimekesän häät, mutta onnea silti. Onnea tarvitaan joka päivä eikä sitä ole koskaan liikaa.

Kosken edessä on Ilveslinna. Olen esitellyt linnan aikaisemmin blogissani täällä. Kyseisessä postauksessa pääsee ihastelemaan koskea ilman vettä, sillä kuvat on otettu kesällä. Tälläkin kerralla minulle tuli hyvin vahvana eräs lapsuusmuisto mieleeni. Paperitehtaan työntekijöille ja heidän perheille järjestettiin pikkujoulut ennen varsinaista joulua. Ohjelmaa ja hyvää syötävää oli paljon. Silti tärkein oli aina se pieni paperi pussi, jonka sai kotiin viemiseksi. Pussissa oli pipari, punainen omena, karamellia ja mikä parasta kiiltokuva. Muistan ,että kiiltokuva oli aina joko enkeli tai joulupukki. Olin aina niin onnellinen tuosta pussista. Onneksi meillä on muistot.

Tehdas

Kuten edellisessä postauksessa jo totesin, on paperitehtailla ollut Jämsänjokilaaksoon suuri merkitys. Ne ovat antaneet työpaikat monille ihmisille ja tuonneet perheille "leivän pöytään". Paperi tehtaat sijaitsevat Jämsänkoskella ja Jämsässä Kaipolassa.

Minun jo edesmennyt mummoni mm. on toiminut siivoajana täällää Jämsänkoskella. Nämä tehdasrakennukset kuuluvat lapsuuteni maisemiin. Näyttävä aina niin tutuilta.

Tämä kaunis klubirakennus kuuluu myös tehtaan rakennuksiin ja löytyy aivan Ilveslinnan takaa.

Klubirakennuksen pihassa oleva kenttätykki on asetettu samalla paikalle kuin mistä Jämsänjokilaakson tykkimiehet lähtivät jatkosotaan vuonna 1941. On ihan mielenkiintoista, miten paljon mielenkiintoista historiaa löytyy lapsuuden maisemista. Onko se merkki siitä, että olen tulossa vanhaksi, kun  historia alkaa kiinnostaa =D.

Ilveslinna

Ennen piipahdustani Ravintola Vanhan Myllyn kosken luona, kävimme katsastamassa toiset kuohut, tai niin luulin =D.

"Kuulkaa koskeimme kuohuntaa..." tai sitten ei. Ei kuohunnut ei pauhannut, hiljaista oli =D.

Mutta ei haitannut. Paikalla nimittäin sijaitsee minusta kaunis rakennus, johon liittyy paljon muistoja.

Ja tuo muistoja herättävä rakennus on Ilveslinna. Jämsänjokilaaksoa (Jämsä ja Jämsänkoski) leimaa vahva paperiteollisuus. Myös minun perheeheeni on saanut paperitehtaalta leipänsä pöytään. Ilveslinna on Jämsänkosken tehtaan juhlatalo. Varhaisimmat muistot minulla ovatkin ne, kun paperitehtaalla työskentelevien lapsille järjestettiin Ilveslinnassa pikkujoulut. Ohjelmaa oli monenlaista, mutta kaikkein parasta oli aina se pieni paperinen pussi, joka saatiin kotiin viemisiksi. Pussissa oli omena, piparkakkua, vähän karkkia ja joulupukki kiiltokuva. Olin niin onnellinen aina tuosta pussista.

Vähän vanhemmalla iällä kuuluin tehtaan soittokuntaan ja soittokunta harjoitteli ohjelmistoa Ilveslinnassa kerran viikossa. Tänne aina kurvailin harjoituksiin, tuonne taakse =). Nyttemmin Ilveslinnassa järjestetään kaikenlaisia juhlia tilaisuuksia.

Luin netistä, että Ilveslinnalla on ollut myös tärkeä tehtävä toisen maailman sodan aikana. Se on toiminut nimittäin sotasairaalana. Tästä kertova muistolaatta löytyy linnan aulasta.

Tällä reissulla minulle selvisi myös toisen paikan merkitys, nimittäin Ilveslinnan vieressä oleva muistomerkki.

Muistomerkki näkyy jo ensimmäisessä kuvassa. Sinne johtaa silta Ilveslinnan edestä. Muistomerkki on pystytetty Patalan koskien välissä olevalle saarelle ja se on pystytetty Jämsänkosken tehtaiden sankarivainajille.

Minusta on hieno asia, että he, jotka ovat isänmaatamme puolustaneet ja meille hengellään vapaan  isänmaan lunastaneet, saavat sen tunnustuksen, joka heille siitä urotyöstä kuuluu. Toivon, että heitä muistetaan ja ostaan arvostaa myös tulevien sukupolvien myötä. Näistä sankareita ei saa unohtaa.

Kuvaus kokeiluja kosken kuohuissa

Edellisessä postauksesssa esittelemäni Ravintola Vanha Mylly sijaitsee pienen kosken vieressä. Halusin jälleen opetella valotusaikoja ja harjoitella veden pysäyttämistä. Tässä näitä kokeiluja sitten tulee =D.

Kosken sulku oli tällä hetkellä lähes kiinni, joten ihan päätä huimaavaa kuohuntaa ei ollut tarjolla =D.

Tässä kaksi kuvaa samasta paikasta eri valotusajalla.Tunnelma muuttuu todella. Ensimmäisessä valotusaika on 1/800 sek ja alimmaisessa 1/10 sek.

Nämä kolme kuvaa jälleen samasta paikasta. Valotusajat ovat: ensimmäisessä 1/200 sek, toisessa valotusaika on 1/20 sek ja viimeisessä kolmannessa valotusaika on 1/5 sek.

Myös västäräkki oli ihailemassa kosken kuohuja.

Kosken vierellä on silta, jota pitkin pääsee lahden toiselle puolelle. Sieltä kävelytie jatkuu aina Jämsänkosken uimahallille saakka.

Ravintola Vanha Mylly

Vietimme perheen kanssa pääsiäistä Keski-Suomessa. Ilmat olivat kauniit, joten ajelin ympäri pitäjää kuvailemassa. Jämsänkoskelta löytyy Ravintola Vanha Mylly, jonka rakennus on minusta kaunis ja kuvauksellinen. Kuuluuhan se siihen ihailemaani vanhoihin tiilirakennusten kastiin, josta en taida saada koskaan tarpeekseni.

Tämä paikka on minulle tuttu jo lapsuudestani. Se on ollut aina siinä niin kauan kuin mitään muistan =). Myllyn omilta sivulta luin, että myllyperinne ulottuu Jämsänkoskella aina 1500 luvule saakka! Jämsänkoski on luettu aikoinaan parhaiksi myllypaikoiksi, sillä ympäriltä löytyi virtaavaa vettä vuoden ympäri.

Ravintola Vanha Mylly sijaitsee kauniilla paikalla ja heillä on hyvä ulkoterassi. Sisällä ravintolassa on tunnelmallista, sillä ravintolapaikat ovat monessa tasossa (olen käynyt siellä monesti aikaisemmin). Mylly ei ollut vielä auki, joten sisätilojen esittely kuvien kera jää toiseen kertaan.

Jyrki Sukula kävi myös vierailulla Myllyllä Kuppilat kuntoon sarjassa. Ystäväni kauppaopistoajoilta, joka on töissä täällä, kertoi, että Jyrki oli poistanut listalta jo legendaksi muodostuneen Myllynleivän. Vaikka leipää ei listalla enään ollutkaan, tilasivat asiakkaat sitä silti, joten Myllynleivän paluu listalle oli taattu. Minun mielestä ei pitäisi mennä poistamaan mitään sellaista, joka antaa positiivisen leiman paikalle ja ennen kaikkea mistä asiakkaat tykkäävät.

Vanhempani asuvat muutaman kymmenen kilometrin päästä Myllystä. Mutta kun he haluavat saada hyvää pizzaa, suuntaavat he auton nokan kohti myllyä. Pizzan lisäksi tarjolla on paljon muutakin hyvää. Paikkaa voi vuokrata myös juhlapaikaksi. Ravintola Vanhan Myllyn nettisivuille pääset tutustumaan tästä. Sieltä voit lukea myös lisää Jämsänkosken mielenkiintoisesta myllyhistoriasta.

Voin suositella tätä paikkaa lämpimästi vierailun kohteeksi, mikäli suuntaat Jämsän ja Jämsänkosken suunnalle. Ravintola sijaitsee kauniilla paikalla, rakennus on itsessään kaunis ja tunnelmallinen, sekä ruoka hyvää. Voiko enempää hyvältä ruokapaikalta vaatia?