Tunnhamnin luontopolulla

Lähdetään luontoon! Saaristossa on luonto ihan vertaansa vailla. Maisema on merellinen ja myös kasvusto on osittain erilaista. Onneksi luontopolkuja näissä paikoissa on, pääsee nauttimaan maisemasta ja samalla vähän liikkumaan.

Luontopolku Tunnhamnissa oli merkitty hyvin. Tai no, eksyimme kerran ensimmäisessä "risteyksessä" ja jouduimme rantaan jonkun mökin pihaan =D. Täyskännös ja takaisin sinne mistä tultiinkin. Vinkiksi, että siihen risteykseen voisi laittaa kyltin, minne päin polku jatkuu.

Mutta siitä eteenpäin polku oli todella hyvin ja ennen kaikkea hauskasti merkitty. Vai mitä sanotte tästä koirasta?

Nämä hyväntuuliset sienet olivat myös opastus tehtävissä. Täällä luontopolulla viihtyy varmasti perheen pieninkin patikoija, sillä opasteita oli todella hauska bongailla.

Paikalta löytyi näiden lisäksi mm. siili, lammas, tonttu, lisää koiria, pöllö ja jopa dinosaurus!  

Arvaisitteko mihin suuntaan jatketaan matkaa? Mieleeni tuli se kohtaus elokuvasta jossa Crocodile Dundee opastaa puskassa eräopasystäväänsä, minne suuntaan hän roistot ohjaa =D.

Mitä sanotte maisemista? Lepääkö silmä? Itse olin aivan haltioissani. Kallioille oli sinne tänne laitettu penkkejä, jossa oli ihana istahtaa ja antaa henkisen akun latautua. Näitä maisemia en vaihtaisi mihinkään.

Saaristossa katajat kasvavat vinhasti. Ne ikään kuin nuolevat kalliota ja ovat sellaisia matalia puskia.

 Tässä taas näitä tarkennuskokeiluja =).

Tämä hämähäkki on saanut saaliikseen muutakin kuin syötävää.

Luontopolulla vastaan tuli aivan upea kanervikko. Ei auttanut muu kuin ottaa macro esiin ja kontusilleen.

Myös nämä herkulliset mustikat oli pakko ikuistaa.

Luonto on ihan ehtymätön kuvauskohde. Vuodenajat antavat vielä oman lisämausteen ja mahdollisuuden kuvata aina vaan lisää. Onneksi ollaan päästy filmiaikakaudesta, sillä tämä harrastus tulisi minulle todella kalliiksi, siihen malliin kamera laulaa =).

Tunnhamn

Niin tuli jälleen aika vaihtaa maisemaa ja lähdimme katsastamaan Tunnhamnin. Olimme saaneet nauttia auringosta koko loman ajan ja eikä se pettänyt meitä tänäänkään. Saimme ajella leppoisassa tuulessa ja auringon lämmössä.

Tunnhamn sijaitsee rauhaisassa lahdenpoukamassa. Satamaan saapuvaa veneilijää tervehtii jälleen saaristolaismaisema parhaimmillaan.

Käsillä oli elokuun alku ja sesonkin pikkuhiljaa hiipumassa. Laiturissa oli hyvin tilaa, sillä siellä oli vain yksi vene ennen meitä. Päivän mittaan saattin muutama lisää, mutta ruuhkaa emme saaneet aikaiseksi.

Täältäkin löytyi lampaita. Paikan emäntä Thelma on ahkera käsityöihminen ja hän valmistaa lampaan villoista vaikka mitä, mm. jo legendoiksi muodostuneita kengänpohjallisia. Näistä saimme kuulla jo muissa satamissa kehuja.

Joukossa pitää aina olla mukana myös se yksi kuuluisa mustalammas =D.

Thelmalla oli talossa oma käsityöpuolti. Opasteet löytyivät heti rannasta.

Eivätkö olekkin kauniita tossuja!

Tässä niitä kuuluisia kengänpohjallisia. Kuulema kun tällaiset laittaa saapaaseen, tarkenee niillä pakkasellakin ulkona. Ja mikä parasta, ovat aitoa suomalaista, aitoa käsityötä ja aitoa villaa.

Tarjolla oli myös perinteisiä villasukkia. Olen tainnutkin hehkuttaa jo aikaisemminkin, että villasukat ovat numero yksi, uno, one, ett, üks, une, unum, egy, moja, jedan ja een niin keski kesällä, kuin puhumattakaan myöhäisestä syksystä. Itse vannon villasukkien nimeen ja niitä pitää olla aina veneellä vakkaristi.

Satamamaksu maksettiin taloon. Samasta paikasta sai myös avaimen sataman sähkötolppiin. Kun saapui pihaan, vastaan nelisti ihana hyväntuulinen koira. Ihan vähän oli sellainen olo, että olenko oikeassa paikassa, mutta rohkeasti vaan eteenpäin. Vinkiksi paikan isännille, portille voisi laittaa rohkaisevan kyltin, että sataman "toimisto" sijaitsee myös talossa =).

Piha oli ihana ja paikalta löytyi kaikkia ihania yksityiskohtia.

Pihasta oli satamaan upea näkymä. Siellä se vetää henkeä meidänkin venho merimatkan jälkeen. Kuten näette, tilaa on vielä vaikka millä mitalalla.

Tässä maaseudun kalustoa, ihania!

Satamassa heti laiturin päästä löytyi jätehuolto ja puucee. Meillä loppui vesi tankista loman aikana vain kerran ja se sattui tietenkin täällä, jossa laiturolla ei ollut vesipisteitä. Bongasimme saunan seinästä vesihana, makutesti paljasti, että makeaa vettä tulee. Viereinen venekunta lainasi meille reilun viiden litran kannua, joten kippari pääsi vedenkanto hommiin =D.

Seuraa jo tutuksi tullut vessaraportti: Täällä oli jälleen vastassa yksi lomamme siisteimistä vessoista. Vessoja oli vain yksi, mutta sataman kokoon nähden se täytti tehtävänsä mainiosti (varsinkin kun laituri ei ollut täynnä).

 

Katsokaa miten siisti! Ja lukemsita oli varattu kahdella eri kielellä niin paljon, että ei varmasti lopu kesken istunnon. Ja paras juttu tulee nyt, nimittäin vessassa oli myös ilmanraikastin! Arvatkaas säikähdinkö, kun se suhautti automaattisesti suihkeen selkäni takana?? Pyöritin päätäni hetken, että mikä elukka se siellä, mutta sitten alkoi tulla hyvä tuoksu nenääni ja bongasin laitteen seinästä =D.

Satama sijaitsi suojaisassa paikassa, vastaanotto oli lämmin ja ystävällinen. Paikkaa voi suositella lämpimästi. Sesonkina on lisäksi tarjolla myös tuorretta savukalaa ja tuorreita sämpylöitä. Olimme sen verran myöhään liikkeellä, että emme pääseet tällä kertaa niistä nauttimaan. Saaressa on myös aivan ihana luontopolku, josta lisää seuraavassa postauksessa.