Pakkanen pyllähti

Olemme saaneet nauttia monta päivää upeasta talvesta, vaan tällä viikolla se on mennyttä, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Hieman surettaa, sillä voin sanoa, että vihaan märkää loska ja sitähän loppuviikosta piisaa. Itseasiassa se alkoi jo tänään. Tähän päälle loppuviikosta vielä vesisadetta, niin avot, ohi on kauniit pakkasmaisemat ja lumi saa kyytiä. Ainakaan maisemia ei tarvitse mennä hetkeen kuvaamaan.

Olemme ottaneet Kipparini kanssa jo melkein tavaksi piipahtaa silloin tällöin Suomenojan lintujärvellä katsastamassa, mitä siellä näkyisi. Vielä on melko hiljaista, mutta pian tämäkin paikka herää eloon. Pakkanen ja vesi olivat tehneet hauskoja kerrostumia kaislikkoon.

Juuri kun olin ajatellut, että kohta voisin uskaltautua jäälle kävelemään, sää lauhtuu. Sanoivat juuri uutisissa, että jäät alkavat heikentyä, joten eihän sinne sitten enään uskalla mennä. Jutussa kerrottiin, että monissa tietoiskuissa kerrotaan, kuinka pääsee jäistä pois jos sinne tipahtaa, mutta ei sitä, mitäs en jälkeen. Kaikki tietää, että kylmä kangistaa nopeasti ja kuivaa pitäisi saada ylle heti. Jutun henkillöllä oli vedenkestävässä kassissa mukana vaihtovaatteet, jotka hän vaihtoi jäällä heti mulaamisen jälkeen päälle. Kätevän... vaan kuinka monella teistä on mukana vaihtovaatteet jäällä? Ei minulla ainakaan, vaan myönnän, että viisasta olisi.

Vaan niinhän se menee aina sään suhteen, että sillä mennään mitä annetaan. Ainakaan toistaiseksi emme pääse siihen lyhyellä aikavälillä vaikuttamaan, millainen sää on milloinkin. Hyvä sää on aina iloinen yllätys ja huonokeli pitää vain tarpoa läpi.

Tällä kierroksella olivat ainoat linnut tinttien lisäksi harakka ja läjä variksia, mitä näimme Suomenojalla. Olen vähän mietiskellyt, että pitäiskö tänävuona pitää kirjaa siitä, kuinka monta eri lintulajia bongaan? Lista voisi olla kännykässä, niin se olisi aina mukana. Varis ja harakka siis jo listalla =D.

Laajensimme kävelylenkkiä lähistölle merenrantaan. Merenrannalla on aina yhtä ihanaa, oli mikä vuoden aika tahansa. Kuulin kerran eräältä ystävältä, jonka ystävällä oli Italialainen mies, että hän oli hämmästellyt sitä, kuinka hiljaista meillä on täällä Suomessa talvella merenrannalla. Aallot eivät tosiaan pauhaa kun meri on jäässä. En ollut itse tullut koskaan ajatelleeksikaan asiaa.

Tämä vuosi lähti vauhdilla käyntiin. Viimeistä tammikuun viikkoa vietetään. Kohta voi sanoa, että vajaa kolmekuukautta ja ollaan taas vesillä!

Loskakelistä huolimatta olen iloinen jokaisesta neljästä vuodenajasta. Meillä täällä etelässä nyt vaan sattuu nuo loskakelit näin talvisin tulemaan. Kumisaappaat jalkaan ja loskaa päin =D. Tämä postaus meni ihan säästä taivasteluksi tällä kertaa =D. Ihanaa viikkoa teille!