Furusund vierasvenesatama (Ruotisi)

Seuraava määränpää oli Furusund, joka oli todella pienen venematkan päässä. Kippari oli käynyt satamassa jo aikaisemmin hakiessaan ystäviemme venettä muutama vuosi sitten Tukholmasta. Minulle tämä oli ensimmäinen kerta.

Satamasta löytyi kaikki tarvittavat palvelut; sähkö, vesi laiturilla, suihkut ja sauna. Mainittakoon, että
sauna oli yhteinen miehille ja naisille, ettei tule yllätyksenä. Suihku- ja pukeutumistilat olivat miehille ja naisille erikseen. Satamakonttorissa oli pieni kahvila. Kauppa löytyy vajaan kilometrin päästä huoltoaseman yhteydestä.

Kaikki sataman tilat olivat siistit ja toimivat. Satamassa oli myös hyvin toimiva wi-fi yhteys, josta vallankin Juniori oli todella iloinen.

Kaikkein eksoottisinta minusta täällä oli se, että satama sijaitsee suurien laivojen väylän varrella. Eli kaikki Tukholmaan menevät laivat ajavat tästä ohi ja ajavat muuten tosi lähetä ohi =D.

Olimme ihan framilla ja näimme paljon laivoja. Tämä olisi ollut laivabongarin taivaspaikka =D.

En meinannut malttaa liikkua veneeltä minnekään, kun piti päästä kuvaamaan kaikki ohi ajavat laivat =D.

Ja niitähän riitti koko päiväksi.

Tällaisen saksalaisen aluksen olin nähnyt vierailulla Helsingissä aikaisemminkin. Tästä tulee kyllä niin hyvälle tuulelle =D. Oikea merten kaunotar!

Illalla saimme ihastella kun auringonlasku maalasi kauniita värejä taivaalle.

Rådmansö - Kapellskär (Ruotsi)

Seuraavana päivänä heräsimme jälleen kukonlaulun aikaan. Ei siksi, että matka tulisi olemaan pitkä, vaan siksi, että tuulet olisivat suotuisammat nimenomaan aamupäivästä. Edessä oli loman jännittävin (ainakin minusta) kohta, sillä nyt ylitämme Ahvenanmeren ja menemme Ruotsin puolelle.

Päivä oli aurinkoinen ja ihana. Ajelimme läpi Lemströmin kanavasta. Sillan alta pääsee alus, jonka maston korkeus on enintään 3,3 metriä. Kippari laski meidän pienen maston ihan varmuuden vuoksi alas, joten mahduimme menemään sillan alta reilusti, eikä meidän tarvinnut odotella sillan avaamista. Tuolloin kanavaa pitkin pääsee luonnollisesti myös korkeamastoisella purjeveneellä.

Kanava on rakennettu 1880-luvulla helpottamaan veneiden pääsyä Maarianhaminan itäsatamasta ja Slemmernin merenlahdelta Ahvenanmaan sisämerelle Lumparnille. Silta avataan tarvittaessa meriliikenteelle joka täysi tunti ja pidetään avoinna kerrallaan noin 10 minuuttia.

Ajelimme Maarianhaminan ohi kohti Rödhamnia, jonka kohdalta alkaisi Ahvenanmeren ylitys. Tämä on toiseksi lyhin kohta siirtyä Ahvenanmaalta Ruotsiin.

Isoja kavereita täällä merellä =D.

Siellä jossakin se Ruotsi on. Oikeasti on ihan jännittävä tunne, kun ei näe edessä mitään. Sitten jossain vaiheessa alkaa siintää taivaanrannassa jotain ja hupsista, sitä ollaankin yks kaks Ruotsissa =D. Tuuli oli Ahvenanmeren ylitykselle todella suotuisa ja matka meni erinomaisesti.

Minä majakkahulluna olin todella onnellinen, sillä ajoimme Söderarmin majakan ohi. Taas sain yhden majakan lisää bongauslistallen.

Aikamme ajettua, tuli Ruotsin ranta näkyviin. Se on aina jotenkin tosi huojentava tunne, kun saa maata näkyviin, vaikka ei olisikaan mitään hätää. Mietiskelin matkan aikana, että minusta ei olisi missään nimessä suuria valtameriä ylittämään. Mennä päiväkausia, ettei näe muuta kuin merta, vaikka merta onkin ihana katsella. Ei, niin rohkea en ole. Mukavaa pysyä vielä ihan vain näin "pikkuvesillä" =D.

 

Ensimmäinen satama Ruotsin puolella oli Rådmansä Kappelskärissä. Satama sijaitsi todella rauhaisassa lahdessa. Satamassa oli myös paikallisten veneitä. Vierasvenelaituri oli merkitty "gästhamn"-kyltillä, joka oli väsähtänyt seisomisesta ja makasi laiturilla.

800 metriä satamasta sijaitsi leirintäalue, jonne sai maksaa satamamaksun (olisivat tulleet myös laiturilta illalla perimään). Leirintäalueen yhteydessä oli pieni elintarvike kioski ja kahvila. Siellä oli mahdollista käydä tarvittaessa myös suihkussa.

Satamassa oli laiturilla sähkö ja vettä tuli laiturin päästä hanasta. Tämä satama oli todella rauhallinen ja ennen kaikkea ruotsalaisten suosiossa. Olimme ainoat suomalaiset paikalla.

Nyt oli aika nostaa Ruotsin kohteliaisuusloppu salkoon, sillä olimme todella Ruotsissa! Olin kuullut paljon hyvää ruotsalaisesta veneilykulttuurista ja jo heti ensimmäiset tunnit todistivat sen. Kippari kävi auttamassa saapuvan veneen satamaan ja jo heti sieltä tarjoiltiin olutta kiitokseksi. Ihmiset tervehtivät laiturilla ja maantiellä vastaantulijoita. Tunnelma oli jotenkin todella ystävällistä.

Seuraavana aamuna lehmät laidunsivat vastarannalla.

Aamutoimien jälkeen lähdimme kävelemään sataman läheisyydessä sijaitsevalle luotopolulle, ennen kuin jatkaisimme matkaa eteenpäin. Meistä on todella hauska kävellä luontopolkuja, saa samalla liikuntaa ja pääsee tutustumaan paikallisiin luonnon ihmeisiin. Ja tällä polulla ihmeteltävää todella riitti.

Ensimmäiseksi luonnossa liikkujaa tervehti todella upea pähkinäpensaslehto. En ollut nähnyt sellaista vielä koskaan. Tämän jälkeen saimme ihailla valtavia tammia.

Suurin luonnonihme nähtiin, kun huomasimme ympärillämme tuhansia pieniä sammakoita. Niitä oli niin valtavasti, että ei meinannut pystyä astumaan jalalla maahan, ettei olis tullut tallanneeksi pikkuista sammakkoa! Heillä oli todellinen joukkovaellus käynnissä. Tämäkin pikkuinen sammakko pääsi jatkamaan matkaa =).

Koska alueella laidunsi lehmiä, se takasi, että paikalla oli myös niittyjä. Ja kun on niittyjä, on kukkia ja kun on kukkia, on perhosia. Alue oli aivan ihana kulkea ja katsella ympärille.

Tämä satama oli palveluiltaan lomamme vaatimattomin, mutta ehdottomasti rauhallisin ja luonnonläheisin. Tällä oli mukavaa viettää yksi yö ja orjentoitua Ruotsiin. Satamaa voi suositella lämpimäsi jo ihan sen luontopolun vuoksi. Se oli todella elämyksellinen kokemus.

Kastelholman vierasvenesatama

Hangosta ajelimme kauniissa ja tyynessä kesä säässä Ahvenanmaalle Kastelhoman satamaan. Kävimme täällä ensimmäisen kerran edellisenä kesänä, siitä postaus täällä. Ihastuimme tuolloin satamaan niin paljon, että oli suorastaan itsestään selvää, että halusimme viettää yön täällä myös tänä kesänä. Satamassa palvelu on todella sydämellistä ja lämminhenkistä.

Satamasta löytyy kaikki palvelut mitä veneilä vain voi toivoa. Wc, suihku ja saunatilat ovat todella siistit. Saunan käyttö sisältyy satamamaksuun. Laiturilla on sähköä ja vettä. Rannassa on polttoaineen tankkausmahdollisuus. Kuvassa kirjastohuone.

Satamakonttorin yhteydessä on kahvila ja paikalta saa itse leivottuja pullia ja aivan ihania sämpylöitä. Konttorissa on myös pieni myymälä, josta voi tehdä ruokatäydennyksiä. Mekin ostimme Juniorille hammastahnaa ja leivänpäälle levitettä. Ja mukaan lähti myös tietysti hyvät tuoreet sämpylät seuraavaksi aamuksi.

Oli niin ihanaa olla täällä taas!

Milloin olette nähneet viimeksi heinäseipäitä? Nykyään on tapana rullata heinät sellaiselle isolle rullalle. Heinä paalejakaan en ole nähnyt enää vuosiin, saati heinäseipäitä. Tästä tulee niin suomalainen kesä mieleen, ja mikä tuoksu!

Teimme veneessä ruokaa ja lähdimme ruokailun jälkeen iltakävelylle. Kastelhoman satama on todella oivallinen paikka siitäkin syystä, että sen ihan läheisyydessä on kolme eri paikkaa, jossa kannattaa käydä. Rannasta tultaessa ensimmäisenä sijaitsee Jan Karlsgården ulkoilma museo. Olen esitellyt paikan aikaisemmin blogissani täällä. Museon pihassa pääsimme ihastelemaan suhteellisen tuoretta juhannussalkoa. Olihan juhannuksesta kulunut aikaa vasta vajaa viikko.

Ulkoilmamuseon vierestä löytyy Kastelholman linna. Myös linnan olen esitellyt blogissani viime vuonna täällä. Linna on minusta niin kaunis, että toki sitä piti päästä ihastelemaan tälläkin kerralla.

Kännykällä otettu panoraamakuva.

Kun ihastelimme linnaa, huomasi Kipparini tämän suloisen veijarin sillan alla. Minkki siellä puuhasteli omiaan ja me saimme seurata sen puuhailuja pitkään.

Kolmas paikka, jota ei kannata Kastelholmassa ohittaa, on Michael Björklundin luotsaama ravintola Smakbyn. Olen esitellyt paikan blogissani viimekesän vierailun jälkeen täällä. Kävimme nauttimassa tällä kertaa yhdet ahvenanmaalaiset oluet ennen veneelle paluuta. Meillä on tapana aina maistella reissuissa nimenomaan paikallisia herkkuja.

Ilta oli aivan ihana ja ennen kaikkea nautin kovasti näistä jo tutuista maisemista. Seuraavana päivänä oli aikainen herätys, sillä edessä olisi Ahvenanmeren ylitys kohti Ruotsia. Tukholman saaristo oli tämän vuoden lomamme määränpään.

Tämän postauksen kaikki kuvat oli otettu Canon EOS M10 minijärjestelmäkameralla.