Pärnu - Viro

Oli aika jättää iki-ihan Haapsalu ja suuntasimme kohti Pärnuta. Pärnussa olimme ajatelleet viettää lomaa useamman päivä, sillä paikkahan on kuin luotu loman viettoon. Kesän helteet alkoivat sopivasti juuri tässä kohtaa lomaa, olihan käsillä maanantai ja loman virallinen ensimmäinen päivä =D.

Matkaa oli päivän mittaan edessä reilut 80 merimailia, joten pysähdyimme Kuivastun satamaan Muhun saarelle tankkaamaan sekä veneen, että miehistön. Yläkerran ravintolasta saa aivan ihanaa seljankakeittoa, joka on yksi minun ehdoton suosikkiruoka (niiden sinisimpukoiden lisäksi) Virossa.

Perillä meitä odotti entuudestaan tuttu Pärnun Jahtklubi. Paikka on Viron toiseksi vanhin venekerho. Vanhin Viron venekerhoista oli Haapsalussa. Veneilyperinteet ovat vanhat myös täällä Viron puolella.

Pursiseuran pihalla sijaitsee legendaarisen merimiehen Kihnu Jõnnun eli Enn Uuetoan patsas. Kihnu Jõnnuoli tunnettu siitä, että hän purjehti tähtien mukaan perinteisin menetelmin. Merimies koki viimeisen kohtalonsa Tanskan rannikolla hukkuessa viimeisimmän luotsaamansa laivan Rock Cityn mukana.

Satama sijaitsee aivan Pärnujoen suulla, kun tullaan mereltä kaupunkiin. Kaupungin keskustaan ei ole satamasta pitkä matka. Itse kaupunki ei varmasti kaipaa esittelyjä, niin tuttu se on monelle.

Johann Voldemar Jannsenin patsas kävelykadulla. Hän oli virolainen lukkari, opettaja ja lehtimies.

Keskustan kävelykadun varrella ja sivukujilta löytää monia mukavia kauppoja ja ravintoloita. Otetaan tässä kohtaa ensimmäinen reissuvinkki. Pidä mukana käteistä raha. Minulle tuli yllätyksenä, että tällä kadulla sijaitsevissa muutamissa liikkeissä ei käynyt pankkikortti. Kadun päästä löytyy pankkiautomaatti, jos ei sattunut tulemaan käteistä mukaan.

August Jakobsonin patsas Pärnun rannan tuntumassa. Hän oli virolainen kirjailija ja valtiomies.

Jos mistä Pärnu on tunnettu, niin nimen omaan tästä upeasta hiekkarannasta! Satamasta ei ollut kovin pitkä matka myöskään tänne rannalle. Tämä hämmästyttää suuruudeltaan joka kerta uudelleen ja uudellen.

Jos jäi bikinit tai muut rantavermeet vahingossa kotiin, oli rannan putiikeista mahdollista ostaa uusia.

Kippari hankki meille keväällä kaksi taittopyörää (kuvassa taempana), jotka kulkevat meillä veneessä mukana. Koska meitä on kolme, vuokrasimme Pärnusta kolmannen pyörän. Pärnu on valtavan kiva kaupunki nimenomaan pyöräillä. Paikka on tasainen, joten voit vain rullailla rauhassa eteenpäin ja nauttia maisemista. Lisäksi pyörän vuokraaminen oli tosi helppoa. Kun kerroin pursiseuran respassa haluavani vuokrata pyörän, he soittivat pyörä vuokraamoon ja pyörä tuotiin minulle satamaan. Hinta oli vähintäänkin kohtuullinen ja sain palauttaa pyörän satamaan, josta se haettiin pois. Kuvassa vuokraamani menopeli.

 Joen molemmin puolin oli todella ihanat pyörätiet ajella.

Tässä talossa voisin minäkin asia =D. Ihana! Vietettyämme muutaman päivän Pärnussa oli aika jatkaa matkaa. Satamaan oli tulossa seuraavana päivän Muhu Vänä Regatta, joten laitureilla tehtiin heille tilaa. Tähän saakka olimme kulkeneet tuttuja reittejä pitkin ja nyt oli aika siirtyä Latvian puolelle. Tämä jännitti minua hieman(kaikki uusi aina vähän jännittää) =D.

Ilta aallonmurtajalla

Ennenkuin jätämme Pärnun taakse, käydään vielä aallonmurtajalla. Seuraavaksi päiväksi oli luvattu parempia tuulia, joten vietimme viimeistä iltaa Pärnussa. Aivan venesataman vieressä sijaitseva aallonmurtaja olisi oiva retkikohde.

Ennen aallonmurtajaa löytyy rannasta Estonia muistomerkki. Estonia laiva upposi 28. syyskuuta 1994 vastaisena yönä klo 1:50 itämerellä, vain noin 40 kilometriä Utöstä. Se oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan. Onnettomuustutkimuksen mukaan laivan keulavisiiri repeytyi irti aaltojen voimasta ja vettä alkoi tulvia autokannelle. Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 menehtyi. Suurin osa menehtyneistä oli Virolaisia ja Ruotsalaisia. Suomalaisia turmassa menehtyi kymmenen. Hylyn sijaintipaikka on 59° 22,9' P, 21° 41,0' ja se lepää noin 80 metrin syvyydessä. Onnettomuus oli kauhea ja se tullaan muistamaan aina.

Ilta-aurinko paistoi jo matalalla ja maalari rannalle kauniita sävyjä, valoja ja varjoa. Kävelimme rannalla ja nautimme kauniista merellisestä maisemasta ja lämpimästä kesäillasta.

Matkalla aallonmurtajalle Kippari huomasi hauskat jäljet hiekassa. Ilmeisesti joku lintu oli tepastellut paikalla. Minkähänlainen tipunen se on ollut?

Pärnu on ollut aina tärkeä satamakaupinki ja jotta hiekka ei kasaantuisi joen suistoalueelle, rakennettiin vuonna 1769 hirsiset aallonmurtajat Katariina II:n käskystä. Nykyinen kiviset aallonmurtajat rakennettiin vuosien 1863 ja 1964 aikana. Kivet tuotiin Häädemeesten ja Kihnun rannoilta. Molemmat aallonmurtajat ovat yli kahden kilometrin pituisia.

Joen vasemmalla puolella oleva aallonmurtaja on tunnettu romanttisena kävelypaikkana. Veden korkeus kannattaa tarkistaa silti ensin, sillä välillä alue peittyy täysin veteen. Laskuveden aikana saattaa nähdä vanhohen hirsisten patojen päitä. 

Astelimme kiveltä toiselle. Aallonmurtaja oli yllättävän helppo kulkuinen. Silti minun piti pitää katse koko ajan sielä minne astuin, etten olisi kompuroinut =D.

Laivoja ajeli illan mittaan useita ohitse.

Vihdoin perillä aallonmurtajan päässä!

Kippari, joka on meistä kaikkein vikkelin kintuista, oli kerinnyt "kattamaan pöydän" perille, joten minä pääsin valmiiseen pöytään =D. 

Istahdimme rauhassa nauttimaan lasilliset viiniä ja ihastelimme maisemia. Lasissa ei ole sitä mitä pullon etiketissä lukee. Pullon on muovia ja toimme sen veneelle siksi, että sitä voisi käyttää "retkipullona", eli laittaa vähän viiniä mukaan pahvitonkasta. Muovinen pullo on keinuvassa veneessä paljon kätevämpi kuin lasinen.

Paluumatkalla bongasimme kivistä löytyviä roomalaisia numeroita, jotka ilmeisesti kuvasivat aallonmurtajan pituutta. Juniori kulki edellä tarkkaavaisena ja löysimme ne kaikki!

Pääsimme ihailemaan paluumatkalla vielä kaunista auringonlaskua joka maalasi taivaanrantaa kauniisti.

Pidän paljon musiikista ja kuuntelen erilaista musiikkia laidasta laitaan. Niinpä katellessani tätä kaunista kuuta tuli mieleeni Tomi Metsäkedon laulu Kuu. " Kuu, tänä yönä taas taivaalle antautuu, tämä maisema saa, taas kultaista valoaan. Suu, tänä yönä taas ruutille suppuuntuu, tyttö taivuttaa, omaa kaunista vartaloaan. On yö, sata lainetta tunnissa rantaan löy, käpy männystä tippuu, on taas elokuu". 

Viikko vierähti Pärnussa ja vaikka viihdyimmekin siellä hyvin, oli aamulla aika vaihtaa maisemaa. Paljon olisi nähtävää vielä edessä ja lomapäivät menivät eteenpäin. Pärnusta jäi meille kaikille paljon mukavia lomamuistoja. Matka jatkuu.
.