Jussarö

Oli mahtavaa huomata, että uusia lukijoita on liittynyt joukkoon. Lämpimästi tervetuloa ja toivottavasti viihdytte näiden minun tarinoiden ja kuvausyritelmien parissa =).

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös meidän loma läheni loppuaan. Oli aika jatkaa matkaa viimeiseen kohteeseen, joka olisi meille jo entuudestaan tuttu, mutta hyvin rakas, Jussarö. Olimme käynneet siellä pari vuotta aikaisemmin vanhalla veneellä, joten tämä oli meidän Sagalle ensimmäinen kerta. Kun teimme lähtövalmisteluja Hangosta, alkoivat tummat pilvet nousta taivaalle. Äkkiä matkaan, sillä hyvin usein on niin, että kun mantereella sataa, on merellä aurinkoista. Niin kävi nytkin. Katselin taakse ja näin kuinka vesiverho tuli alas Hangossa, me saimme aurinkoa. Sade tuli väistettyä =D.

Kuten kuvasta näette, meille paistaa aurinko! Jussarössä oli hyvin tilaa, vaikka laituri ei olekkaan suuren suuri. Kesän ruuhkaisin sesonkin alkoi olla ohi.

Olen tehnyt edellisestä käynnistä Jussaröstä postauksen jo aikaisemmin, siihen pääset tästä. Jussaröllä on mielenkiintoinen historia, josta jo edellisellä kerralla kerroin, joten ei keskitytä siihen tällä kertaa.

Satamakonttorista voi ostaa matkamuistoja mukaan.

Lisäksi siellä on kaikkea hyvää maisteltavaa.

Vessaraportti: Täältä löytyi lomamme maastoutunein wc =).

Viimekertaisen käyntimme jälkeen oli autiotalojen ympärille tullut turva-aidat. Varmasti ihan aiheellisia, sillä autiot rakennukset voivat olla vaarallisia.

Tänäkesänä oli uutta, että Merivartioston torniin pääsi myös yleisö katsomaan maisemia. Tottahan siellä piti käydä.

Kiivetään ylös katsomaan.

Kuten arvaattekin, oli sieltä upeat näkymät merelle. Täältä näkyi hyvin myös Jussarön majakka.

Luonto on Jussarössä upea. Tämä hiekkaranta on aivan omaa luokkaansa ja kovalla tuulella rantaan lyö kunnon surffiaallot. Blogini yläbannerissa oleva kuva on otettu näillä kallioilla.

Saarelta löytyvä kasviharvinaisuus on Meriotakilokki. Kuvailin sitä jo edelliseen postaukseen, mutta nyt oli macro mukana, joten tässä kasvista pari kuvaa vähän lähempää.

Sydämmen muotoinen kivi! Se koristaa tällä hetkellä kotonamme hyllyn päällä, muisto Jussaröstä.

Tuttu paikka löytyi myös, missä kivistä on tehty veneiden nimiä. Onkohan jonkun venee nimi oikeasti kulta? Vai onko lemmenpari vieraillut rannalla =).

Käsillä oli elokuu ja marjasato parhaimmillaan. Tiesimme entuudestaan erään todella hyvän vadelmapaikan. Otimme muutaman rasian mukaan ja ne tulivat hetkessä täyteen. Vadelmia riitti myös syötäväksi yllin kyllin.

Kuvailin macrolla marjoja. Jännää huomata, että vadelman päällä on "karvoitus". Sitä ei paljaalla silmällä erota.

Pitkin saarta löytyy paljon myös metsämansikoita.

Saarella on luonnon lisäksi paljon hisrotiaa kuvattavaksi. Runsaudenpula iski jälleen.

Ahti ottaa ja Ahti antaa. Nämä tavarat Ahti oli luovuttanut laineiden myötä takaisin =D. Kaikenlaista sitä mereen ajautuukin.

Jussarö on aina yhtä ihana, tänne tullaan aivan varmasti joku kesä taas uudellen. Tässä vaiheessa lomaa valtasi haikeus. Loma loppuu oikeasti ja kesäkin on jo paremmalla puolella. Oli valmistauduttava kotimatkaan.