Koskikaran touhuja Survosenkoskella

Lähes aina kun olen käymässä Keski-Suomessa, haluan käydä katsastamassa Survosenkoskella, mitä siellä näkyy. Niin tein tälläkin kerralla pääsiäislomalla. Ajatuksissa oli, että josko pääsisin katselemaan koskikaran touhuja.

Survosenkoski oli kuulema ollut melko kuiva talven aikana. Nyt siellä virtasi vetta ihan mukavasti. Kun saavuin kosken partaalle, olin näkevinäni, että koskikara hyppeli kivellä. Vaihdoin objektiivin kameraan ja menin katselemaan uudeelleen kosken viereen. Lintua ei näkynyt missään.

Ennätin jo miettimään, että noinko näin todella näkyjä? Menin kosken ylittävälle sillalle tähystämään. Sieltä kosken näkee kauttaaltaan paljon paremmin.

Hetken aikaa tähysteltyäni näin viimein koskikaran uiskentelevan koskessa. Välillä se istahti kivelle päivystämään. En ollut sittenkään nähnyt omiani =). Menin kosken toiselle puolelle lähemmäksi lintua ja istahdin itsekin kivelle katselemaan sen puuhia.

Välillä kävi vähän ujostuttamaan =D.

Luontokappaleen puuhia on aina niin rentouttavaa seurata. Aurinko paistoi ja koski kohisi vieressä. Tämä on sitä ihan parasta mindfulnesia mitä ihminen voi saada. Luonto tarjoaa sen meille ihan ilmaiseksi kunhan vain osaamme hyödyntää.

Joutsenia oli tullut myös Keski-Suomeen. Kolme heistä lenti minun ylitseni, mutta ennätin nappaamaan vain yhdestä kuvan ja senkin hieman "takakäteen" =D.

Sillä välin kun minä heiluin kamerani kanssa kosken ympärillä, oli Kipparini paistanut meille ryynimakkarat. Ai että miten ne maistuivat hyvälle, luonnon helmassa kauniissa maisemassa.