Koskikaran touhuja Survosenkoskella

Lähes aina kun olen käymässä Keski-Suomessa, haluan käydä katsastamassa Survosenkoskella, mitä siellä näkyy. Niin tein tälläkin kerralla pääsiäislomalla. Ajatuksissa oli, että josko pääsisin katselemaan koskikaran touhuja.

Survosenkoski oli kuulema ollut melko kuiva talven aikana. Nyt siellä virtasi vetta ihan mukavasti. Kun saavuin kosken partaalle, olin näkevinäni, että koskikara hyppeli kivellä. Vaihdoin objektiivin kameraan ja menin katselemaan uudeelleen kosken viereen. Lintua ei näkynyt missään.

Ennätin jo miettimään, että noinko näin todella näkyjä? Menin kosken ylittävälle sillalle tähystämään. Sieltä kosken näkee kauttaaltaan paljon paremmin.

Hetken aikaa tähysteltyäni näin viimein koskikaran uiskentelevan koskessa. Välillä se istahti kivelle päivystämään. En ollut sittenkään nähnyt omiani =). Menin kosken toiselle puolelle lähemmäksi lintua ja istahdin itsekin kivelle katselemaan sen puuhia.

Välillä kävi vähän ujostuttamaan =D.

Luontokappaleen puuhia on aina niin rentouttavaa seurata. Aurinko paistoi ja koski kohisi vieressä. Tämä on sitä ihan parasta mindfulnesia mitä ihminen voi saada. Luonto tarjoaa sen meille ihan ilmaiseksi kunhan vain osaamme hyödyntää.

Joutsenia oli tullut myös Keski-Suomeen. Kolme heistä lenti minun ylitseni, mutta ennätin nappaamaan vain yhdestä kuvan ja senkin hieman "takakäteen" =D.

Sillä välin kun minä heiluin kamerani kanssa kosken ympärillä, oli Kipparini paistanut meille ryynimakkarat. Ai että miten ne maistuivat hyvälle, luonnon helmassa kauniissa maisemassa.

Telkät Survosenkoskella

Thaimaasta riitti postattavaa niin pitkäksi aikaa, että vasta nyt pääsen kertomaan pääsiäisen ajasta. Vieraillemme perhen kanssa aina vanhempieni luona ja heidän läheltä löytyy koski, jonne pitää joka kerta päästä kuvailemaan. Tällä kertaa lähdin katsomaan, olisiko koskikara kotosalla. Häntä ei valitettavasti näkynyt, mutta paikalla oli muutama telkkä.

Telkät pysyttelivät hieman etäällä, joten olen joutunut kroppaamaan kuvia aikalailla. Ja etäällä olon ja melko vilpoisen sään vuoksi myös kuvia tuli tällä kerralla otettua melko vähän.

Telkkien touhuja oli mukava katsella. Osa teki niin, että lensi kosken alkuun ja lasketteli sitten virran mukana alas. Näyttivät ihan kumiankoilta =D.

Koska oli kevät, oli myös kosiomenot kovassa käytössä. Niin yrittää uros tehdä tässä itseään tykö että. Näitä lintujen rituaaleja on suorastaan viihtyisää seurata, niin hupaisalta ne näyttävät.

Naaras leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, ei ole urosta näkevinäänkään, vaan katselee muina telkkinä aivan toiseen suuntaan =D.

Tästä uros ihan imeissään. Minähän laitoin ihan parastani, miksi hän ei huomaa minua?

Nämä sorsien sukuun kuuluvat kokosukeltajat ovat minusta vekkulia väkeä. Luin netistä, että Euroopan telkkä kannasta noin neljäkymmentä prosenttia pesii Suomessa! Ilmankos telkkiä näkee melko usein vesillä. Ihana odotan sitä hetkeä kun saamme veneen vesille ja pääsee katsastamaan kevään lintukantaa merelle. Telkkä pesii puussa ja heille voi valmistaa myös pönttöjä pesimäpaikoiksi. Näinkin pienestä linnusta tulee pesään 8-14 munaa! Ennen vanhaan telkän munia on kerätty jopa ravinnoksi. Nämä telkät uiskentelivat Survosenkoskella.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!