Näytetään tekstit, joissa on tunniste Utö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Utö. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. lokakuuta 2015

Tuulinen päivä Utössä

Vietimme Utössä eniten aikaa, eikä pelkästään siksi, että rakastan majakoita, vaan reissumme tähän kohtaan sattuivat kovimmat tuulet merelle. Silloin ei ole sinne menemistä. Onneksi saimme katsella meren pauhua Utön upeilta eteläisillä kallioilta.




Neljä metriä korkeat aallot löivät kallioon ja nostivat tuleen vietäväksi vesipilviä. Meren voimaa oli upea seurata maalta käsin. Se oli suorastaan maagista, ihanaa.




Vaan kunnolla pauhaava meri on toisille hieno mahdollisuus harrastuksiin. Katselimme kalliolta kun ryhmä surffareita nautti aalloista. Minua pelotti, että eikö meri paiska heitä päin kallioita. Vaan hyvin osasivat pojat hommansa. Minä en olisi pysynyt laudan päällä hetkeäkään pystyssä =D.






Utön eteläpuolella olevat kalliot ovat aivan mahtavat. Niitä pitkin oli mukava kävellä ja välillä vain istahtaa ihailemaan maisemaa.






Utön kallioilla oli myös monia jännittäviä bunkkereita ja vanhoja varastoja. Onneksi puhelimessa on taskulamppu. Yhdessä oli maalattuna tämä maalaus.




Vääpeli L. Lahti oli toiminut varaston hoitajana =D.




Korkealla kalliolla oleva keltainen rakennus on luotsiasema. Nykyinen asema rakennettiin 1958 korvaamaan aikaisemmin paikalla sijainneen puisen rakennuksen, jonka runko oli tiettävästi peräisin 1840-luvulta. Utöstä sai 1600-luvun puolivälissä luotsin. Tuohon aikaan luotsit asuivat vielä Jurmossa. 1740-luvulla kaksi jurmolaista talonpoikaa muuttivat perheineen Utöhön ja heistä tuli kruununluotseja.




Luotsikuterit olivat kylänlaiturissa.



Katselimme rannalta kun luotsi meni tuulisena päivänä suurta alusta vastaan. Heidän on lähdettävä merelle kelillä kuin kelillä.








Vietimme Utössä kolme päivää jotka olivat minulle lomani upeimmat hetket. Tämä saari tarjoaa monenlaisia elämyksiä. Tuuliennusteet kuitenkin kertoivat meille, että olisi aika jatkaa matkaa. Haikein mielin jätin Utön taakseni. Toivottavasti tapaamme vielä!

maanantai 28. syyskuuta 2015

Utön kirkko - Bönehuset ja hautausmaa

Utön majakassa olevan kirkon lisäksi saarelta löytyy myös toinen kirkko - Bönehuset. Tämä kirkko rakennettiin ikääntyviä ihmisiä silmällä pitäen. Saarella asuvien vanhempien asukkaiden oli vaikeaa kiivetä majakan kirkon kolmanteen kerrokseen. Uuden kirkon myötä heidän oli helpompi osallistua jumalanpalvelukseen.





Kirkko rakennettiin kivestä 1909 talkoovoimin. Kirkon vieressä kohoaa Fåfberget kallio, jolla ovat sijainneet aikaisemmin kylän tuulimyllyt. Tänä päivänä tuulimyllyjen tilalla on puolustusvoimien valvontatorni.




Kirkko oli sisältä aivan viehättävä ja kaunis. Kirkon alttari on itään päin ja alttaritauluna on ikkuna, josta näkyy kaunis luonnon tarjoama taideteos. Näkymä on merelle, josta myrskyisinä päivinä voi nähdä, kun meri vaahtoaa karikoiden yllä. Utön ympärillä olevat karikot ovat olleet monelle veneelle kohtalokkaita. Yksi kohtalonsa kohdanneista aluksista oli amerikkalainen rahtialus Park Victory, joka haaksirikkoitui jouluyönä 1947.






Laivasta pelastuneet viettivät joulun utöläisten kodeissa. Tämä murheellinen tapahtuma vaati uhrikseen 10 hukkunutta. Onnettomuuden muistoksi löytyy Bönehusetin alttarilta kymmenhaarainen kynttilänjalka.


Kymmeneen kynttilänjalassa olevaan ristiin on kaiverrettu onnettomuudessa hukkuneiden merimiesten nimet. Kirkon seinältä löytyy Yhdysvaltain suurlähetystön lähettämä kiitoskirje utöläisten ponnisteluista onnettomuuden uhrien auttamiseksi.






Kun katsoo kirkon ovesta ulos, näkee majakan.




Kun kulkee Bönehusetilta edelleen itään, pääsee Utön isoimmalle niitylle, Österängille. Niitty on ollut aikaisemmin merenlahti, josta johtuen sen pohjoisimmat osat ovat edelleen usein veden peittämiä. Aikoinaan niittyä on käytetty lehmien laidunmaana. Saarella on ollut yli kaksikymmentä lehmää. Ollaanpa aikaan käyty jopa Jurmosta niittämässä täältä heinää karjalle.




Niityltä löytyy myös Utön hautausmaa. Tämä kauniilla ankkureilla koristellun portin läpi pääsee sisään kiviaidalla ympäröityyn hautausmaahan. Vaikka Utöllä on pitkä historia, on hautoja melko vähän. Asialle löytyy selitys. Tämä hautausmaa vihittiin käyttöön 1962. Sitä ennen on Utöläiset haudattu pääsääntöisesti Jurmoon. Jotta hautausmaa saatiin aikaiseksi, oli kaikki sen hiekka tuotava saarelle proomuilla.



Hautausmaan portteja vastapäätä löytyy meren uhrien muistoksi pystytetty muistomerkki. Sen on suunnitellut FM Gösta Bergman. Muistomerkki esittää spriipurjetta, jota koristaa luotsiveneen purjeen punainen raita.


Niityllä, hautausmaan ulkopuolella, sijaitsee metalliketjulla aidattu yksinäinen hauta. Haudassa lepää Saksan keirarillisen laivaston matruusi Buchwald. Hänen ruumis löytyi rantaan huuhtoutuneena 16.12.1916.








Kirkko ja hautausmaa olivat upeita paikkoja vierailla ja hiljentyä ajattelemaan monia edesmenneitä ystäviä ja sukulaisia. Meren läheisyys antaa jotenkin rauhaa enkä voinut olla samalla ajattelematta kaikkia niitä, jotka se on ottanut syliinsä ikuiselle matkalle.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Utö - Suomen eteläisin asuttu saari

Utö sijaitsee Saaristomeren tärkeimmän sisääntuloväylän varrella ja se on Suomen eteläisin asuttu saari. Kävimme saaren esittelykierroksella, ja sain kuulla että tänä syksynä (2015) saarella asuisi 33 henkilöä. Tämä lukumäärän oli laskettu luotsit mukaan, joita oli kuulema saarella aina neljä yhtä aikaa. Syksyllä koulussa aloittii vain viisi oppilasta. Mikäli juniorimme olisi mennuyt syksyllä kouluun Utössä (viidennelle luokalle) olisi hänen luokalla ollut yksi luokkakaveri.




Kaikki tuntevat tämän aivan ihanan saaren varmasti kahdesta asiasta. Toinen on majakka ja toinen on merisää, "Utö 8, lounas 10, ohutta yläpilveä, hyvä näkyvyys". Saarella on pitkä historia, sillä se on toiminut ainakin 1600-luvulta saakka luotsien, majakanvartijoiden, tullimiesten ja sotilaiden tukikohtana. Utön todella mielenkiintoisesta historiasta voit lukea lisää saaren omilta nettisivuilta täältä.






Satamassa muistutettiin siitä, että luoto tulee ottaa huomioon. Tämä on ollut meidän venekunnalle aina ohjenuora, kun liikumme luonnossa, sitä tule kunnioitaa eikä sitä tuhota. Upean, jopa hieman karun luonnon lisäksi Utö on yksi Suomen parhaista lintupaikoista. Saari sijaitsee hyvällä paikalla Saaristomeren laidalla, lintujen muuttoreitin varrella. Tästä syystä saarella vierailee ympäri vuoden suuri määrä lintuharrastajia. Lintujen muuttokausi on pitkä, joten nähtävää riittää pitkään ja paljon.


Oma lintubongaukseni tuotti (vahingossa) kaksi lajia. Toinen niistä oli tämä tuulihaukka. Se pyydysteli heinäsirkkoja majakan edustalla.




Ja toinen laji oli nämä pikkulempinkäisen poikaset.


 Tässä ollaan äidin kanssa kuvassa =D.


Ai niin, ja olihan saarella myös haarapääskyjä.


Ja muutama lokki =D.




Ja merimetso. Tämä on minun ihan ensimmäinen kuva lentävästä merimetsosta.




Saaren retkeilymahdollisuudet paranivat huomattavasti, kun Puolustusvoimat poistuivat suurimmasta osasta saarta vuonna 2005. Tällä hetkellä saarella oli enään kaksi aluetta, joihin ei saanut mennä. Utöläiset ostivat Puolustusvoimien lähdettyä kaikki kylässä olevat asunnot. Utöstä on mahdollista tällä hetkellä vuokrata asuntoja. Kun kävelimme saarella ristiin rastiin, mietiskelin itseksesni paljon sitä, että millaista mahtaisi olla asua kokonainen vuosi tässä kauniissa saareessa? Kokea kaikki sen neljä vuodenaikaa. Oppia tuntemaan sen asukkaa ja olla yksi heistä. Tuntea syysmyrskyt ja kevään heräämisen. Ja ne muuttolinnut.


Puolustusvoimien lähdettyä hoteliyrittäjä osti kasarmin ja kasarmialueen rivitalot. Utössä toimii Havshotel Oy. Heidän palveluista ja majoitumisen hinnoista voit lukea lisää heidän nettisivuilta täältä. Me kävimme hotellin aulassa kysymässä sitä hintavaa saunaa =D.




Utöseen pääsee yhteysalus Eivorilla. Kesäaikaan m/s Aspö liikennöi Turusta suoraan Utöseen.Tämä kuva on kylänlaiturissa jossa Aspö on juuri laiturissa. Saarelle ei saa tuoda autoja. Kun asukkaat käyvät asioilla muualla, on erittäin tärkeä kulkuväline sen jälkeen maitokärryt. Niissä saa kätevästi kärrättyä tavarat kotiin. Välimatkat eivät ole pitkät, sillä saaren pinta-ala on 81 hehtaaria.