Keväinen Suomenlinna

Viikonloppuna meitä helli aurinko oikein todella. Ajelimme perjantaina töiden jälkeen Suomenlinnaan. Suomenlinna on yksi meidän ehdoton suosikkisatama. Sen lisäsi, että itse saaressa riittää tutkittavaa ja kuvattavaa, on vierasvenesatamassa sijaitsevassa Cafe Bar Valimossa todella ystävällinen palvelu ja järkyttävän hyvää ruokaa.

Vaikka veneilykausi ei ole vielä päässyt ihan täyteen tohinaan, oli Suomenlinnan vierasvenesatama täynnä. Onneksi pääsimme perjantaina lähtemään hyvissä ajoin, saimme todella hyvän paikan veneelle. Viimeviikonloppuna oli ensimmäisen kerran jo kesän tuntua ilmassa. Lämmityslaitetta ei tarvittu kuin vain yöksi päälle ja päivällä pääsi jo avaamaan keulaluukkua, jes! Kyllä se kesä sieltä tulee.

Olimme Suomenlinnassa vain yhden yön, sillä lauantaina meidät oli kutsuttu ystäviemme juhliin omaan kotisatamaan. Suomenlinnassa oli myös toinen ystäväperhe, jotka olivat tulossa samoihin juhliin, joten ajelimme peräkanaa paikalle. Aamupalan jälkeen teimme kuitenkin pienen kävelykierroksen Suomenlinnassa, ennen kuin irrotimme köydet ja lähdimme matkaan.

Olen kuvannut nämä paikat monia kymmeniä kertoja, mutta aina vaan pitää saada lisää kuvia. Suomenlinnan telakka on alueena minusta jotenkin kiehtova.

Cafe Chapmanin edustalla kasvoi jotain kauniita sinisiä kukkia. Ystäväni Jaana kertoi minulle niiden nimenkin, mutta en muista sitä millään enää. Olen kyllä todella surkea noiden kasvien nimien kanssa.

Kiertelimme ystäviemme kanssa lempi paikkojamme. Jäänmurtaja Tarmo taisi olla menossa telakalle. Kesäaikaan on hyvä kunnostaa jäänmurtajia, ovat sittenvalmiina taas talven tullen kuin meri jäätyy.

Näihin maisemiin en kyllästy ikinä! Ihan superia, että meillä on tällainen Unescon maailmanperintö paikka olemassa. Näin keväällä oli ihanaa kulkea, kun takiaispensaat olivat vielä vasta tuloillaan. Maisema ikään kuin odotti kaikkien kasvien kasvun aloitusta.

Kesäisen päivän kunniaksi istahdimme nauttimaan Cafe Piperissä kuohyviinit. 

Matkalla kotisatamaan ohitimme Tallink Siljan Megastarin. Tai siis se ohitti meidät =D. On se vaan valtavan kokoinen laiva. Hieman ennen kotisatamaan näimme ison kasan pikkuisia jollia. Merellä oli monen laista kulkijaa liikkeellä.

Oli kyllä todella ihana käydä Suomenlinnassa. Ja tällä kerralla uskalsin jättää toppahousutkin kotiin =D.

Kevät Suomenojan lintujärvellä

Eilen oli 15 astetta lämmintä! Kyllä, luit aivan oikein. Tuntui aivan ihanalta olla ulkona ja niinpä päätin lähteä kameran kanssa katsomaan mitä kuului Suomenojan lintujärvelle. Ketä siellä olisi jo paikalla.

Naurulokkeja oli vaikka kuinka paljon. Niiden ääntely täytti tienoon todella intensiivisesti. Oli ihan jännä ajatella, miten hiljainen alue on talvella. Silloin saattaa kuulla satunnaisen variksen äänen =D.

Puut alkoivat olla silmuilla, vihdoinkin! Katsoin eilen televisiosta ohjemaa kevään seurannasta ja siellä todettiin, että terminen kevät ei ole vielä alkanut. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Terminen kesä puolestaan alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee plus kymmenen asteen yläpuolelle. Sinne meillä on vielä vähän matkaa. Säätiedotuksessa sanoivat, että sää viilenee taas loppu viikoksi.... höh!

Sain eilen taas muutaman uuden lajin 100 lintua listalleni. Tämä vekkuli kaveri on lapasorsa herra ja alta kuvasta löytyy rouva. Tuo nokka on todellakin kuin kenkälusikka =D. Lapasorsia oli paikalla jo monia.

Nokikanasta en saanut uutta pistettä, sillä näitä näimme Kipparini kanssa jo merellä aikaisemmin. Silti niiden puuhia oli kiva seurata myös Suomenojalla. Nokikanoja oli paikalla myös monia yksilöitä.

Liejukanoja oli paikalla monia. Ne ovat välillä vaan vähän piilossa, mutta niitä pääsee näkemään kun tietää mistä etsiä. Onneksi linnut ovat melko uskollisia pesimäpaikoille. Tästä tuli piste. 

Väli västäräkki. Se keikisteli päätään niin kauniisti, että olihan siitä pakko ottaa kuva =).

Tavi oli myös paikalla. Internetin mukaan tämä on Suomen toiseksi yleisin sorsalintu ja minä näin tämän elämäni toista kertaa =D. Jostain syystä näitä ei näe merellä.

Mustakurkku-uikkuja oli myös monia yksilöitä paikalla. Tämä on minusta aivan ihana lintu. Telkkiä näin vain yhden ja minun mielestä paikalta puuttuivat vielä ainakin tukkasotka ja punasotka. Ne olivat joko niin piilossa, että en nähnyt tai sitten vasta matkalla paikalle. Suomenojan lintujärvi on kyllä todella mainio paikka bongailla vesilintuja. Ensi sunnuntaina 7.5.2017 siellä järjestetään lintuharrastuspäivä klo 10-15. Lisää tapahtumasta voit lukea täältä.

Vappu ja neljä vuoden aikaa

Miten teillä meni vappuviikonloppu? Meillä meni hienosti siitä huolimatta, että saimme kokea merellä kaikki neljä vuoden aikaa yhdessä viikonlopussa =D. Perjantaina suuntasimme töiden jälkeen Isoon Vasikkasaareen. Perjantaiksi ja lauantaiksi oli ennustettu koillistuulta jolloin Vasikkasaaren laituri on lähes ainut, jonne kyseinen tuuli ei käy.

Sää oli mitä ihanin ja tunnelma oli katossa. Olihan meillä menossa tämän veneilykauden ensimmäinen yönyli viikonloppu reissu. Lunta ja räntää on tullut koko kevään kilpaa vesisateen kanssa, joten aurinko oli enemmän kuin tervetullut.

Merisumu kierteli perjantaina ympäri merta. Kun seurakaverimme lähtivät satamasta hieman ennen meitä, oli satama ihan sumussa. Me pääsimme puolestaan matkaan ihan kirkkaassa säässä. Saaren laiturista katselimme, kun sumu saapui jälleen. Mutta onneksi se meni ohi! Ilma kylmenee totaalisesti moisen merisumun aikana.

Lauantai aamu alkoi harmaana ja puolen päivän jälkeen alkoi sataa lunta! Nauroimme kipparini kanssa, että me ei ollakaan vielä veneilty kertaakaan lumisateella. Nyt on siitäkin kokemusta =D. Olimme ainoat paikalla (yllätys), mutta päätimme, että periksi ei anneta.

Lunta tuli taivaalta, mutta meillä oli veneessä mukavat oltavat. Lämmityslaite puhalsi kotoisaa lämmintä. Pelasimme yhdessä Skip poa ja heitimme sikaa. Tuo heitä sikaa on muuten tosi kiva peli. Siinä heitetään kahta pientä muovipossua ja pisteitää saa sitten sen mukaan, mihin asentoon siat jäävät. Nopeatempoinen ja koukuttava peli, voin suositella! Veneessä oli mukavaa tehdä myös yhdessä ruokaa. Teimme nyhtöpossu hampurilaisia. Lidlin lehdessä oli joskus mainos ja resepti menee näin. Laita sämpylän väliin lehtisalaattia, coleslaw salaattia, nyhtöpossua, punasipulia ja ääntä kohti! Hyvää ja yksinkertaista veneruokaa.

Kipparin ottama kuva

Koska ulkona sää oli mikä oli, minä en uskaltautunut lainkaan ulos, sillä veneen kansi oli liukas. Olisin ollut meressä alta sekunnin. Kippari sen sijaa oli rohkea ja kävi ottamassa valokuvan. Pitihän tämä tilanne saada ikuistettua =D.

Illan mittaan sattui alli parvi tulemaan rantaan. Veneemme muuttui hetkessä piilokojuksi. Ja ei mikä tahansa piilokoju, meillä oli lämmintä ja erittäin tunnelmallista. Parvea oli mielenkiintoista seurata. Alli parveilivat ja pyörivät toistensa ympärillä. Ja aivan yhtä aikaa kaikki sukelsi veden alle. Miten ne kertovat toisilleen, että "nyt kaverit sukelletaan"? Ei voi muuta todeta, kuin että luonto on ihmeellinen.

Alli on sorsalintu joka luokiteltiin vuonna 2012 vaarantuneeksi lajiksi. Minä olin aivan innoissani, sillä nämä ovat ensimmäiset kuvani alleista. Allia ei näe meillä tällä etelässä keskikesällä, sillä se on muuttolintu joka Suomessa lapissa pienten jokien ja järvien rannoilla. Parvi oli siis muuttomatkalla ja he olivat pysähtyneet lepäämään ja ruokailemaan. Alli saattaa olla haastava tunnistaa, sillä allilla on monta erilaista pukua.

Sinne sukelsi =D.

Tuulen suunta muuttui, joten sunnuntaina vaihdoimme sadekuurojen ja auringon paisteen vaihdellessa paikkaa ja menimme seuramme omaan saareen. Onneksi sadekuurot loppuivat jotta kipparit saivat grillattua ruokaa. Ilma oli silti sen verran viileä, että pakkauduimme ystäviemme purjeveneeseen syömään. Oli ihan huippu fiilis, kun oli lämmintä, hyvää ruokaa ja ihania ystäviä ympärillä. Tulihan sitä siinä illan mittaan taas heiteltyä sikaakin. Vappupäivä antoi sitten parastaan ja aurinko lämmitti jo mukavasti. Näimme ensimmäisen sitruunaperhosenkin.  

Kotimatkalla sain otettua vielä kuvan urosallista. Uroksen tunnistaa tuosta pyrstössä olevasta pystöjouhesta. Ihastelin matkan aikana myös haahkoja (suosikki lintujani). Mukavasti oli jo pariutuminen alkanut, sillä enää en nähnyt suuria laumoja vaan nimenomaan pariskuntia uiskentelemassa keskenään. Liityin tässä taannoin facebokissa ryhmään nimeltä 100 lintua. Idea on bongata tämän vuoden aikana sata eri lajia lintuja. Minulla on nyt 39 lajia plakkarissa. Vielä on matkaa tuohon sataan =D.

Vappu meni kaiken kaikkiaan oikein mukavasti vaihtelevasta säästä huolimatta. Toppahousuista oli iloa, joten en pakannut niitä mukaan turhaan =D. Nyt kyllä odotan jo kovasti, koska ilmat alkavat oikeasti lämmetä. Kevätkin saisi siitä jälleen uutta potkua.